Pikavippiä Luikkariin

kuva: www.shefinds.com

Olen aiemminkin maininnut hieman hymähteleväni sille, kun ulosoton partaalla kyyhöttelevät tytöt ostavat Louis Vuittonin, Chanelin, Mulberryn ja kumppaneiden laukkuja olkapäällään keikuteltaviksi. Nykyään on ihan arkipäivää, että ihan millä tahansa tuloilla ostellaan luksuslaukkuja ja lukioikäisetkin tytöt sullovat koulukirjojaan LV:n uumeniin. Kun minä olin nuori, ostivat samat liisat sentään edes feikkejä sen sijaan, että olisivat tuhlanneet keskituloisten vanhempiensa rahat tonnin veskoihin (vaikka jos totta puhutaan, niin feikeissä on vieläkin vähemmän ideaa).

Toki mä ymmärrän, jos on taskun pohjalla kunnolla pätäkkää. Tarviihan ne jonnekin tuupata. Mutta mun silmien pyörittely kohdistuukin nimenomaan tyttöihin, joilla muut elämän puitteet eivät kummoisetkaan. Ajetaan itseäkin vanhemmalla Toyota Corollalla, mutta etupenkillä apukuskin paikalla hengaa Vuittonin Louis. Verotietojen perusteella tulot ovat köyhyysrajan alapuolella, mutta baariin lähdetään Chanel kourassa. What’s the point? Luksuslaukun pitäisi olla egobuusteri niille, jotka sen ansaitsevat. Ei mikään joka muijan vakiovaruste.

Ja toisekseen, jos ihan rehellisiä ollaan, niin en kykene ymmärtämään miten kukaan saa enemmän tyydytystä tuhannen euron laukusta kuin tuhannen euron matkasta. Toki ihmiset ovat erilaisia, mutta mun on jotenkin tosi hankala asettua sellaisen ihmisen asemaan, joka tulee aidosti onnellisemmaksi statussymbolista (joka on sinänsä arvotonta materiaa) sen sijaan, että tuhlaisi roposensa vaikkapa hulppeaan asuntoon tai Malediivien matkaan. Toki, jos on varaa molempiin, niin antaa mennä. Jos ”statussymboliinsa” tulee säästää, on idea musta vähän nurinkurinen. Vaikka en nyt ronskista kärjistämisestäni huolimatta silti ihan 100%:sesti tuomitse, sillä onhan moinen käynyt kerran jos toisenkin itsellänikin mielessä.

Tästä tekstistä voi helposti vetää johtopäätöksen, että toi hupakko ei kyllä tajua tyylikkyydestä pätkääkään. En kumoa väitettä, vaikka puolustuksekseni sanottakoon, että kyllä munkin mielestä vaikkapa Celinen veskojen muotokieli ja ryhti ovat aivan toisesta maailmasta kuin ketjuliikkeen asustehyllyltä ongittu säkki. Ei sitä voi kiistää millään konstin. Mutta siinä vaiheessa, kun tyyppi ostaa mielummin laukun kuin kunnon ruokaa jääkaappiinsa, täytyy kysyä, että ootko hei vähän pässi?

Mitä mieltä te olette aiheesta? Pitäisikö säätää laki, jonka mukaan luksusveskat olisivat vain rikkaiden etuoikeus (huumorialert)?

P.s. Mun Bayswater on muuten aikoinaan Tyylitaivaan kilpailusta voitettu, mikäli joku siellä miettii, että hyvä se on puhua mieletön Mulberry kainalossa. ;D