Uinu uinu Sallukkani

..ja uinuuhan se! Paremmin kuin moneen vuoteen. Olen aina ollut aika hyvä nukkumaan, mutta uutena juttuna on tullut se, että nykyään olen aamuvarhaisella pirteänä ja vetreänä valmiina uuteen päivään. Ei kolota, eikä jomota! Siitä asiasta tulen olemaan ikuisesti (tai ainakin niin kauan kuin tätä hupia kestää) kiitollinen Unikulman kampanjalle, jossa sain olla mukana (aiemmat postaukset täällä & täällä).

Unikulmalta uudet varusteet (ergonominen tyyny ja lämpöä tasaava peitto) saatuani aloin kirjoittaa säännöllisesti unipäiväkirjaa yöllisistä meiningeistäni. Alku oli kieltämättä melkoisen surkea ja saatoin jopa ajatella, että olisi hitto vie pitänyt pitäytyä vanhoissa hometyynyissäni. Uusien nukkumisvälineiden käyttöönotto ajoittui vieläpä samaan syssyyn uuden elämänrytmin kanssa (työharjoittelu starttasi).

23.11. Ensimmäinen yö uusien unikamppeiden kanssa takana. Muistan kaatuneeni sänkyyn totaalisen uupuneena kouluhommien jäljiltä noin kello 23:30. Herään yhdeksän maissa Stuban pusuihin ja lähden viemään koiraa lenkille. Koko yön vietin aivan taju kankaalla, enkä heräillyt kertaakaan. Nukuttuja tunteja 9. Lisäksi menin ottamaan pitkästä aikaa tunnin päikkärit sohvalla. Niiden jäljiltä olin tuttuun tapaan kiukkuinen kuin pieni ampiainen. Ei olisi siis kannattanut.

24.11. Olen mennyt nukkumaan jo 11:sta maissa, mutta tuleva päivä todennäköisesti jännäili siinä määrin, että koko yö tuntui menevän aika surkeasti. Heräilin vähän väliä ja uni oli todella katkonaista sekä painajaisilla höystettyä. Ensimmäisen harjoittelupäivän ja kehnojen yöunien jäljiltä olin niin finaalissa, että päikkärithän sitä oli taas pakko ottaa. Nukuttuja tunteja yöllä ehkä 4 ja päivällä 2 lisää.

25.11. Illalla oli vaikea saada unta liian pitkälle venyneistä päiväunista johtuen. Nukahdan yhden aikaan ja herään 6:20. Aamulla ei paljoa naurata. Lisäksi huomaan, että hartiaseutu kipuilee todella paljon. Unikulman liikkeessä mua itse asiassa varoitettiinkin, että alkuun uusi tyyny saattaa aiheuttaa moista. Päivällä yritin tsempata ja jättää päikkärit väliin, mutta yritykseksi jäi. Varsinainen noidankehä.

26.11. Huomattavasti paremmat yöunet kuin parina edellisenä päivänä. Nukkumaan menin 11:sta ja heräsin 6:20. Yöllä havahduin kerran Stuban kuorsaukseen (ei yleensä pidä mitään meteliä). Aamulla niskat taas kipeinä. Ja ne päikkäritkin tuli jälleen otettua. Hemmetti.

27.11. Yö oli sinänsä todella hyvin nukuttu, mutta painajaiset piinasivat. Yritin mm. kuskata alkoholisoitunutta Jason Deruloa rehabiin jne. Unien välillä heräilin muutamaan otteeseen. Nukuttuja tunteja: vajaa 8. Päivällä perinteiset tunnin päikkärit. Niskat vähemmän kipeät kuin edellisinä päivinä.

28.11. Hyvät, joskin aivan liian lyhyet unet aikavälilllä 00:00 – 6:30. En muista yöstä mitään eli aika sikeästi on ilmeisesti pötkötelty. Huomasin päivän päätteeksi, että jokailtainen hartiajumi ei käynyt näyttäytymässä. (ei päikkäreitä, hurraa!)

29.11. Ai että, pitkästä aikaa sai nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Tirsoja tuli vedeltyä kello kahdestatoista aamu yhdeksään saakka kertaakaan heräämättä. Havahduin myös siihen, että olo oli poikkeuksellisen vetreä, eikä niska-hartiaseutu ilmoittanut millään tapaa olemassaolostaan. Ihan ennenkuulumatonta!

♥ Tämän jälkeen niskakipuja ei esiintynyt enää lainkaan. Jo vuosikaudet olen kärsinyt kireästä niskasta ja hierojatkin ovat saaneet kerta toisensa jälkeen päivitellä, kuinka tiukka meininki meikäläisen hartiaseudulla vallitseekaan. Olo on kuin uudesti syntyneellä! ♥

30.11. 01:00-09:00. Mahtavat unet, ei heräilyä, ei muistikuvia. Eikä päikkäreitä, jes! Aamulla olo virkeä ja koiran kanssa lenkille lähteminen tuntui suorastaan miellyttävältä.

1.12. Epäonniset olosuhteet olivat riesana, sillä Stuba oksensi yöllä kahden maissa, enkä sen koommin saanut kunnolla nukutuksi. Mietiskelin koko yön, että toivottavasti vaivana ollut oksutauti tiputusreissuineen ei ole tekemässä paluuta. Nukuttuja tunteja arviolta 5.

2.12. 01:00-6:30. En yksinkertaisesti ehtinyt nukkumaan aikaisemmmin. Tiesin jo illalla unten maille vaipuessani, että päikkärikierre taitaa jatkua taas seuraavana päivänä. Ja niinhän siinä sitten kävikin.

3.12. 12-6:30. Hyvät, mutta turhan lyhyet unet. Ei heräämisiä.

4.12. 11:00-6:30. Sikeät unet, aamulla virkeä olo.

5.12. 10:00-6:30. Ihanaa viikon vika herätyskelloaamu! Yöunet olivat hulppeat ja olo vetreä.

6.12. 12-9:00. Rankka päivä tiedossa, joten kunnon yöunille oli tilausta. Höyhensaarilla meno oli toivotunlainen ja sain nukutuksi todella hyvin.

7.12. 2:30 silmät kiinni, 9:30 silmät auki. Siinä tiivistelmä yön sisällöstä.

8.12. 10-6:30. Ei kommentoitavaa yön sisällöstä. Ihan taju kankaalla sai jälleen nukkua. Aamulla virkeä olo, mikä ihmetytti, sillä kyseessä oli kuitenkin maanantai.

En osaa sanoa kumpi on parempi juttu: se, että niskakivut ovat hävinneet kuin tuhka tuleen vai se, että uuden päivän aloittaminen ei tunnu enää vastenmieliseltä. Aiemmin olin pitkienkin yöunien jälkeen kuin puulla päähän lyöty, mutta nykyisin olo merkittävästi virkeämpi. Voin omalta osaltani suositella Unikulman laadukkaiden nukkumisvälineiden kokeilemista kaikille hartiaongelmaisille sekä aamutokkuraisille! Alkukankeutta ei kannata pelästyä, sillä kropan totuttua uusiin järjestelyihin päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus. Mikäli innostuit ideasta, niin käyhän tekemässä tämä tyynytesti ja saat tietää, millainen pöytkylä juuri sinun pääsi alle parhaiten sopii!

Kuinka moni teistä on joskus kirjoitellut unimerkintöjä ylös?