kalju nahkahameessa

Terkkuja keittiönpöydän ääreltä! Tässä mä oon myrnöttänyt aika lailla koko viikonlopun, vetänyt verhot kauniin kevätauringon eteen ja koittanut saada tekstiä aikaiseksi tuohon ihanaan pieneen asiaan nimeltä opari. Mulla on tämä viikko talvilomaa töistä, ja tarkoitus olisi saada kurottua kasaan niin paljon tuota kirottua lopputyötä nyt alkuviikosta, että tätä viikkoa voisi edes loppuviikon puolella lomaksi kutsua ja ennättää tekemään jotain muutakin. Mutta ennätin mä lauantaina näyttämään hetken verran ihmiseltäkin!

Tämänviikkoiselta työreissulta mukaani tarttui tuo (teko)nahkahame. Jep, nahkahame ja meikäläinen samassa kuvassa, mikä ei nyt kuulu joukkoon.. :D Mutta jollain kierolla tapaa se on musta älyttömän hieno, ja kuvittelen kovasti, että sitä voi pitää vaikka yleinen asustemaku on katu-uskottavien snapbackien ja sporttihenkisten toppien sijaan rusetit ja marjapuuronpunaiset kynnet. Paita on Monkista, hame H&M:ltä!

Viimeisten päivien epätoivoisia yrityksiä selvitä ylipitkän otsiksen kanssa ennen kampaaja-aikaa: “Siis ai mikä otsis ei mulla semmosta oo”-kieputus! Omaan silmään tuo ratkaisu huutaa lähinnä “OLEN KALJU! KALJU!!”, mutta ehkä se on siksi, kun itte on niin tottunut otsatukalliseen peilikuvaan, että kaikki muu näyttää vaan yksinkertaisesti väärältä. Vaan mitäs työ sanotte, meneekö läpi vai oonko yksinkertaisesti KALJU? :D

Olin jo viittä vaille ovesta ulos lähdössä rapistuneiden liilojen kynsieni kanssa, mutta pakko oli lopulta vetää rapistuneet rippeet pois ja nykäistä päälle jotain siistimpää siinä toivossa, etten tyrisi vastalakattuja kynsiäni heti ensimmäiseen ulokkeeseen. Nappasin tukkarusettiin aika oivasti passanneen Lumenen lähettämän Gel Effect -lakan (sävy 23 Lounatuuli), jota huidoin kynsiin pari kerrosta ilman mitään pohjalakkoja. Lakka kuivui ihan keskenään kosketuskuivaksi parissa minuutissa jo ennen kuin ehdin lätkimään päälle pikakuivattavaa, whaat! Huulissa on muuten Rimmel Apocalips sävyssä Nova.

Toinen löytö työreissulta on muuten tuo kello! Vihdoin ja viimein löytyi kiva muhkukellovaihtoehto mun lempparille jytykellolle Daniel Wellingtonille, jonka joudun aina hylkäämään kun muut koruvalinnat osuu hopeaan DW:n yksityiskohtien ollessa kultaisia. Tää on taas tätä mätsäilyvammaa josta ei todellakaan ole järkevää kärsiä, muttaku mulle kullanvärinen kello hopeanvärisen kaulakorun kanssa nyt vaan ei ole vaihtoehto. Mutta Uhr&Pennistä löytyi vihdoin jytkykello mustalla nahkaisella rannekkeella ja hopeisilla yksityiskohdilla, jee! (Bongaa kuvista myös vaatealan työntekijän vakiot henkarivammat :D)

Origamijoutsen on vanha H&M:n koru, pikkurusetti on myös H&M:ltä mutta niitä pitäis löytyä vielä liikkeistä.

Huomasin just että oon napsinut tässä hyvän tovin kaurakeksejä kauheaan nälkääni.. Ehkä olis aika suunnata hankkimaan jostain ruokaa. Ihanaa sunnuntaita!