Raksulabyrintti

Henkilökunta haki postista paketin, joka jo sinänsä oli iloinen asia. Etu numero yksi: se kannettiin kotiin Ikean kassissa, johon Mauno heti pujahti, kun kassi tyhjeni. Etu numero kaksi: siinä oli pahvilaatikko, josta riittikin iloa moneksi hetkeksi.

Etu numero kolme on hieman kyseenalainen, henkilökunta kun keksi vaikeuttaa poikien elämää ja tarjota raksuja labyrintista, kun sellainen paketin mukana tuli. Aina pitää tehdä asiat hankalasti. Raksuja ei saa koskaan syödä rauhassa kiposta, joko ne nakataan pitkin lattioita, heitellään yksitellen noudettavaksi tai viritetään jotain merkillisiä syömistä hankaloittavia rakennelmia.

Eppu hiffasi homman ja pisti rouskutellen saman tien. Mauno joutui vähän tarkkailemaan ideaa.

Idea ei millään meinannut aueta Maunolle. Se katseli, tunki päätään väliin ja selvästi turhautui kun raksut olivat piilossa. Pitkään siinä meni ennenkuin se hiffasi miten ne sieltä saadaan, ja sen jälkeen se dominoikin peliä eikä Eppu saanut enää tulla lähelle labyrinttia.

Josko mutkan kautta heltiäisi?

Rrousk rrousk, nyt osui suuhun!

Maunolla on selkeästi henkilökunnan kaltainen kultakalan muisti. Seuraavana päivänä se oli nimittäin aivan yhtä ymmällään siitä miten sieltä oikein saisi raksuja poimittua... samalla kun Eppu pisteli menemään.