Life in Madrid 1st Month

Nyt kun ollaan asuttu täällä chorizon, halvan sangrian ja mañanan maassa vähän yli kuukausi, on hyvä listata viiden ihmisen voimin tehdyt havainnot Espanjasta / Madridista ensimmäisen kuukauden aikana. Mutta ennen sitä mun on ihan pakko lisätä tänne kuva ja hehkuttaa, että blogaan tässä mun PARTSILLA bikineissä ja vieläpä _lokakuussa_ :D Toimii!

• Espanjalaiset on clichéisen limasia: autolla saatetaan ajaa erittäin hitaasti tyttöporukan ohi kyyläten, välillä kuulee vislauksia mutta yleisin on miesten huutama "guapaaaa".
• Kaikessa kestää: elektronisen bussikortin saamisessa kaksi viikkoa, koulussa sut ohjataan mestasta toiseen seitsemän kertaa mut et silti saa hoidettua asiaasi, koska kaikki on vaan niin kuistilla. Hannan mukaan kukaan ei myöskään ota vastuuta mistään ja vaikka on sääntöjä, on tuhat eri käytäntöä (jossain Orange-liikeessä et ehkä pysty ostamaan kuukausittaista liittymää, koska espanjalainen pankkitili pitää kuuleman olla ollut 5 kuukautta voimassa ja hallussa pitää myös olla residency card - kun taas kahden korttelin päässä olevassa liikkeessä liittymän hommaaminen onnistuu ongelmitta ilman näitä kahta vaatimusta.)
• Jos haluat ostaa aboño del mes:in eli bussi(kuukausi)lipun, sen saa vain Estancosta eli paikallisesta tupakkakaupasta (jossa myydään bussilippujen, makeisten ja hyllyllisen eri tupakkamerkkejen lisäksi myös postimerkkejä).
• Terveyspropaganda tupakan suhteen ei myöskään nähtävästi ole ylettynyt Espanjaan liiemmin, yllämainituista Estancoista sekä baareista löytyvistä tupakkakoneista päätellen. Vaikka baareissa ei yleensä saa polttaa, perinteisimmissä "espanjalaisissa" baareissa, jossa käy vanhempi väki, tupakka savuaa.
• Espanjassa vakinaisesti asuvat saavat kasvattaa omaan käyttöönsä neljä (4) Marijuanakasvia. Ei ole epänormaalia siis törmätä liikkeisiin, jotka myyvät kaikkea kasvatukseen liittyvää eikä parvekkeisiin, joista pilkistää pari ruukkua.

• Jos maksat kortilla, älä ylläty, vaikka vain pikkuostoksia tehdessäsi sinulta kysytäään henkkarit. Jos passia tai henkkareita ei löydy, jää ostosten teko siihen ihan sama vaikka olisi PIN-koodi tiedossa. Toisaalta, löytyy myös niitä myyjiä (ainakin paikallisesta S-marketista eli Mercadonasta), jotka ei välitä henkkareiden näyttämisestä vaikka ostokset olisivatkin viidenkympin luokkaa.
• Espanjassa voit hakea kaikki ruokatarvikkeesi niin supermarketista kuin myös hedelmäkaupoista (la frutería), lihakaupoista (la jamonería) ja leipomoista (la pastelería).
• Tippi sisältyy (kuuleman edelleen Ennin Madrid-kirjan mukaan) nykyisin hintaan, mutta toki tippiä saa antaa ja se on ihan hyvän tavan mukaista. Huomioitavaa on se, että opiskelijoilta sitä ei kuitenkaan odoteta.

• Alkoholi on täällä erittäin halpaa (Kaupasta: viinit yhdestä eurosta ylöspäin, rommi halvimmillaan Kassun mukaan 4,19e mutta yleensä n. 7-8 euroa/0,7 l -pullo ja bissetölkin saa kioskeista 60 sentillä) eikä siitä baareissa/clubeissa pihistellä millään senttilitroilla mittaamalla: jos tilaat baarissa rommikolan, niin varaudu siihen, että Ikean Pokal -lasista tarjoiltu satsi on PUOLET rommia (♥ toimii - Sandra approves !).
• Jos olet esimerkiksi syömässä tapaksia perinteisessä espanjalaisessa baarissa, älä katso kieroon ihmisiä, jotka "roskaavat" baarissa - on täysin tapojen mukaista heittää servettimytty lattialle tai putsata maapähkinän kuoret parketille.
• Metromatkat ovat pitkiä ainakin keskustasta pois päin lähiöihin ja metro kulkee ihmeen hitaasti esim. Suomen metroon verrattuna.

• Täällä mummot laittautuvat ja vanhukset vaikuttavat sosiaalisilta, aktiivisilta ja hyväkuntoisilta.
• Ei ole epänormaalia, että päälle parikymppiset espanjalaiset nuoret eivät osaa Englantia - paitsi jos he ovat keskustassa töissä tai opiskelevat Englanniksi.
• Vaikka siestan merkitys on kuulema vähentynyt (Ennin Madrid-kirjan mukaan), meidän villassa tämä perinne näkyy edelleen erittäin vahvasti. Kaupat, kahvilat ja estancot sulkevat ovensa kello kahdelta ja vetäytyvät iltapäivän levolle - mikä voi olla aika raivostuttavaa ja ongelmallista meille, jotka emme saa itseämme villasta ulos ennen kello kahta. :D Ovet avautuvat vasta viideltä estancoa lukuun ottamatta, joka aukeaa vasta puoli kuudelta illalla.
• Espanjalaiset tykkäävät ohitella. Yritä siis vain purra hammasta ellei espanjankielen taitosi ole sillä tasolla, että voit asiasta jotenkin huomauttaa.
  
  

Klubit ovat auki jopa 7 tai 8 asti aamulla. Kenellekkään ei myöskään liene epäselvää, että ulos ei lähdetä kuin vasta puolen yön tienoilla, joten Suomelle tyypilliset aikaiset aloittelut kannattaa unohtaa. Sisäänpääsy on yleensä 10-15 euroa, mutta hinta sisältää 1-2 drinkkiä. Kuten edellä jo mainittu, Espanjassa ei tunnetta 4 cl-käsitettä, joten tuo kaksi hintaan sisältyvää drinkkiä saattaa vastata jopa kuusi (6) Suomen drinkkiä.

Espanjassa käytetään todella paljon käteistä, vaikka kyllä kortti käy suuressa osassa paikoista (ei kuitenkaan esim. kioskeissa). Huomioi kuitenkin, että käteinen on valttia eikä esimerkiksi korttipäätteitä löydy kaikista estancoista, jossa normiostos on jopa 72 euroa maksava bussilippu. Täällä maksetaan myös isoja ostoksia con efectivo eli käteisellä, joten jos vuokranantajasi pyytää vuokravakuutta ja -maksua sinulta seteleinä, älä pelästy.

Metro menee kiinni puoli kahdelta yöllä ja avautuu taas kuudelta aamulla. Meidän lähiöbussi 510 menee kouluun puolen tunnein välein, mutta keskustaan täältä Villaviciosa de Odonista taas pääsee 518-bussilla kymmenen minutein välein (paitsi 22:00 jälkeen 20 minutein välein). Bussit kulkevat 23:30 asti, jonka jälkeen yöbussit alkavat operoimaan. Keskustasta meille pääsee N504 bussilla 01:00, 03:00, 03:30, 05:00. Ensimmäinen aamubussi lähtee meille päin kymmentä vaille seitsemän aamulla.

Liikenne on sujuvaa, mutta liikennenopeusrajoituksista ei välitetä: esim. 20-40 km/h asuinalueella ajetaan yleensä reilusti ylinopeutta eli 70 km/h. Asuinalueilla on myös joka paikassa n. 200 metrin välein vauhtitöyssyt, joista ei myöskään välitetä - eikä olekaan epänormaalia kuulla, kun töyssy raapii kiinnii (erittäin kalliin) auton pohjaa. Lähiöissä on myös lähes jokaisen risteyksen kohdalla (eli helvetin usein) liikenneympyrä - näistäkin ajetaan reilulla ylinopeudella ja välillä bussissa istuessa saa ihmetellä, miten bussi ei vieläkään ole ajanut ojaan. Bussikuskin pitää olla aikamoinen taituri auton kanssa, koska lähiöissä on aika ahdasta kääntyä ja tiukkoja kulmia.

Tarkkasilmäisten mukaan myös vilkkukäyttäytyminen liikenneympyrässä on aivan toisenlainen kuin Suomessa: vilkkua näytetään koko matkan liikenneympyrässä ajaessa, ja se pistetään pois vasta kuin ympyrästä ajetaan ulos.

Ruoka Espanjassa on paljon halvempaa kuin Suomessa. Esimerkiksi itse saan kaupasta 50 eurolla koko viikon safkat, vähän herkkuja sekä bisseä ja viiniä varastoon itselleni. Jo puolellatoista eurolla saa hyvää viiniä.

Sanomattakin selvää, että Suomen älyttömän viinapolitiikan sijasta bisseä, siideriä, viiniä ja viinaa saa ihan ruokakaupasta sekä kioskeista.

Taksialoitusmaksu on 3,5€ yöllä.

Aasialaisilla on kioski/pikkukauppa (alimentación) monopoli - mistä tietää, että alimentación on espanjalaisen eikä aasialaisen omistama? Espanjalaisomistuksessa olevat pikkukiskat viettävät siestaa, aasialaisten pitämät ei.

Helsingin tapoja vastoin bussipysäkeillä ei ole tarkkoja aikatauluja vain vaan tieto siitä, milloin bussi lähtee päättäriltä köllöttelemään bussipysäkkiäsi kohti.

• Kauppareissuilla ostoskauppakärryjä (eli tuttavallisemmin mummokärry, jonka mekin omistamme!) käytetään, koska matka kaupan ja kodin välillä saattaa olla pitkä. Näille mummokärryille löytyy myös kaupasta omat kauppakassiparkkinsa.
• Ei tule varmaan kenellekkään yllärinä, että espanjattaret myös pukeutuvat Suomi-neitoja naisellisemmin: huulipunaa, hameita, mekkoja kuin korkkareita näkyy enemmän.
• Supermarketeissa on huonompi tuotevalikoima kuin esim. Alepoissa ja vaihtoehtoisia tuotteita ei välttämättä löydy (esim. meidän Mercadonassa on vain yksi raejuustovaihtoehto, ja sekin rasvaton, hyi). Exoottisia tuotteita kuten aasialaisia tuotteita ei kaupan valikoimista löydy (ellei lähde aasialaisen omistamaan Alimentación-pikkukiskalle) ja kuuleman texmex-tuotteet ovat kalliita. Inkivääriä ja chiliä saa lähteä hakemaan hedelmäkaupasta. Tuoreyrttejä emme ole onnistuneet löytämään kuitenkaan edes sieltä, joten basilikasta saa tämän vuoden aikana vain haaveilla :(
• Pitkän matkan -bussit esim. Barcelonaan ovat hyväkuntoisia ja esim. Madrid - Barca edestakasliput maksoivat vain 60€. Juna on VR:n hintanen (mutta varmaan toimii paremmin...).
• Espanjassa julkiset hellyyden osoitukset ovat yleisiä, joka on tämmöisen romantiikon mielestä super söpöä, ihanaa ja erittäin tervetullutta ♥
  

Tässä meidän havainnot Madridista / Espanjasta ensimmäisen kuukauden varrelta, onko kukaan huomannut samankaltaisia juttuja?