Melkein normimaanantai

Kyselin jokin aika sitten teiltä postaustoiveita, ja yllätyksekseni siellä oli hauska toive "Marjukan normipäivä". Epäilin aluksi, että saakohan tavallisesta elämästäni mitään mukavaa aikaan, mutta tässä nyt tulee: maanantai, sanoin ja muutamin kuvin.

Kello herätti klo 6:35. Kuten tavallista, painuin zombiena suihkuun ja valmistautumaan. Laitan edellisenä iltana vaatteet, laukun ja eväät valmiiksi, mutta siitä huolimatta tulee aina kiire. Aikatauluni ei salli lorvailua...

Seitsemän jälkeen olin valmis aamupalalle. Puuroa, voileipää ja maitokahvia nauttiessa tarkistan, onko blogiin tullut kommentteja. Aamiaisen jälkeen laitan vielä korut, hiuslakat ja säädän...ja säädän...ja säädän... Mukaan nappaan vielä paksun siivun kalkkunapaistia, jota mutustan autossa. Olen tottunut syömään aamuisin aika runsaan aamiaisen. Erittäin hyväksi proteiininlähteeksi ja energian pitäjäksi olen todennut broileri- tai kalkkunapaistin, joka muhii sunnuntaina uunissa. Se riittää torstaihin asti, ja siitä leikkaan paksuja viipaleita aamu- tai välipalalle.

Lakkana on nyt L`Orealin jättipullo, ihan ok tuote. Hajuvesi on kukkainen Jennifer Aniston, Kalevala-korut lahja mieheltä merkkipäivänä.

Noin 7:40 olen valmis lähtemään töihin... Ja kuten kuvasta näkyy, mukana on vino pino tavaraa. Isossa laukussa on läppäri, kirjoja ja muuta sälää, olkalaukussa omat, henkilökohtaiset tavarat, ja punaisessa kylmäkassissa lounas. Itseasiassa kantamukset ovat aika kevyet joihinkin päiviin verrattuna!

Töihin saavun hyvissä ajoin. Ohjelmassa on opetustuntien lisäksi yksi hyppäri, jolla ehdin vasta tarkistaa työsähköpostin, Wilman, Fronterin (meidän intra) sekä oman puhelimen viestit. Mapsilta oli tullut viesti, joka sai minut huippuiloiseksi: me näemme perjantaina! Hypyn aikana ehdin vielä syödä lounaan ja näpytellä laulunsanoja koneelle, sekä hommata sijaisen ensi viikolle kahdeksi päiväksi (koulutus). Viikon tunnit olen suunnitellut jo sunnuntaina, katson vielä kertaalleen työjärjestyksen läpi ja päivitän vähän kalenteria. Työpäivä sujuu nopeasti, kuten tavallista, ja on vauhtia täynnä.

Kahden maissa lähden ajelemaan kotiin. Heti kotiin tultuani syön ompun, laitan pyykkiä kuivuriin, lakanoita pesukoneeseen, tyhjään astianpesukoneen ja ladon likaiset tilalle. Sitten valmistan ruoan huomiselle, kananfileitä täytettynä aurinkokuivatulla tomaatilla ja fetalla. Salaatti on iso ja runsas. Nopsaa ja hyvää! Ruoka muhii uunissa sillä aikaa, kun tarkistan omat sähköpostit. Ihailen hetken blogikeikalta saatuja Mos Moshin farkkuja. Sitten aloitan kirjoittaa tätä juttua. Laitan myös laukun kuntoon seuraavaa päivää varten.

Illan suussa olen taas valmiina lähtöön: veljeni on Helsingissä työmatkalla, ja olemme tehneet treffit Tony´s Deliin Bulevardille. Olen vaihtanut vaatteet Filipan farkkuihin &Other Storiesin paitaan ja Repeatin neuletakkiin. Jalassa ovat Inuovon bootsit. Ehdin vielä tarkistaa sähköpostit, ja sinne onkin tullut pino mielenkiintoisia viestejä. Soitan vielä äidille pikaisesti.

Sataa, ilma on todella syksyinen. Ajattelen nälkäisenä ja kaihoten risottoa. Miehen kanssa rupatellaan mukavia matkalla.

Ravintola odottaa lämpöisenä, ja heti alas tullessamme kutsuva antipasti-pöytä osuu silmiin.

Syödessä ja jutellessa kuluu rattoisasti kolmisen tuntia. Otin alkuruuaksi etanat gorgonzola-juustolla (taivas, miten hyvää!), pääruuaksi tattirisottoa ja broileria. Miesväki syö jälkkäriksi vielä suklaafondantin ja creme bruleen. Mieli teki, mutten jaksanut enää enempää. Verotin kuitenkin hivenen sekä miehen, että veljen jälkiruokaa...

Kotiin tullessa on jo sen verran myöhä, että en ehdi tekemään tätä postausta valmiiksi asti. Valkkaan seuraavan päivän vaatteet valmiiksi: Mos Moshin farkut, Gapin paitiksen, Andiatan neuleen ja Boomerangin vyön.

Ennen nukkumaan ryhtymistä käyn vielä blogissa ja sähköpostissa. Uni vie mennessään noin puoli yksitoista. Oli mukava maanantai, poikkeuksena ja huippujuttuna veljen tapaaminen. Tästä on mukava jatkaa viikkoa.

Mukavaa tiistaita kaikille!