Lyhyen tukan nuttura

Tänään oltiin liikenteessä yhden hieman huonovointisen päivän jälkeen. Ja nyt ei ole kyse pikkujoulujen "day after"-ilmiöstä, vaan jonkinlaisesta lievästä vatsaflunssasta. En päässyt juhlimaan Mikon kolmekymppisiä, harmi, mutta paljon onnea vielä tämänkin kautta!

Hiusten viime värjäyksestä oli kulunut jo kolme kuukautta, joten oli ihana istahtaa työpäivän jälkeen kampaajan tuoliin. Kuivat latvat saksittiin pois, väri on hieman vaaleampi kuin viimeksi, kauniin kastanjanruskea.

Moni ehkä ajattelee - itsekin sorrun siihen - , että lyhyistä hiuksista ei suuri kaksisia kampauksia saa. Mutta kampaajani Pirjo loihti minulle nopsasti tosi söötin kampauksen, minkä oppisin helposti itsekin. Yritän viikonloppuna tehdä tämän itse, mutta kiharrettuun tukkaan. Hoksaatteko, tottuneet kampausten tekijät, miten tämä on tehty? Reilun viikon päästä on kivat juhlat, jonne olisi hauska mennä kammattuna.

Tämän hiusmallin hauskuus on siinä, että sen voi loihtia joko suoriin tai kihariin hiuksiin lookista riippuen. Otsahiukset voi taivuttaa taakse tai sitten väkertää kiharan eteen. Myös etujakauksen voi aloittaa edempää, tai taiteilla hiukset pelkästään takaraivolle. Omat hiukseni lyhenivät niskasta nyt sen verran, että ne yltivät juuri ja juuri kiinni.

Oma kampausfilosofiani on se, että jos asu on vähänkin krumeluurinen (kuten tämä mekkoni), tukan pitää olla simppelisti. Muuten tykkään kyllä pitää tukkaani rennoilla kiharoilla.

Onko sinulla luottokampausta juhliin?
Mukavaa viikon alkua!