Tuulen kesyttäjät - Kuinka start up -hipit synnyttivät maailmanluokan tuulivoimateollisuuden
Reilut kolmekymmentä vuotta sitten Tanskassa asui joukko ihmisiä, jotka epäilivät ydinvoimaa ja joita kiehtoi ajatus uusiutuvasta energiasta. Kun sitä ei juuri ollut, sitä piti alkaa tehdä itse.
Ihmiset alkoivat rakentaa omia tuulimyllyjään. Tänä päivänä, kiitos näiden rohkeiden ja vähän hullujenkin edelläkävijöiden, Tanska on teollisen tuulivoiman johtava maa, joka on muuttamassa koko energiajärjestelmäänsä niin, että se voi suhteellisen pian toimia täysin uusiutuvalla energialla. Samalla piskuinen maa on muuttanut koko maailman mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Mutta mistä kaikki alkoi?
1970-luvulla ydinvoiman riskeistä alettiin puhua eri puolilla maailmaa. Vaikka Tanskalla ei ollut omia ydinvoimaloita, sen naapurimaassa Ruotsissa oli jo useita. Öljykriisin aikaan ydinvoimaloiden rakentaminen alkoi kiinnostaa myös Tanskan sähköyhtiöitä. Iso osa tanskalaisista suhtautui ydinvoimaan kuitenkin epäilevästi. Vaihtoehdoksi kaivattiin uusiutuvaa energiaa.
Piirros: Seppo Leinonen. www.seppo.net
Ydinvoimaa? Ei kiitos.
Syntyi suosittu, puoluepoliittisesti sitoutumaton liike ydinvoimaa vastaan: ‘Ydinvoimatiedotusjärjestö’, eli OOA. Liikeen hymyilevää aurinkotunnusta painettiin T-paitoihin ja banderolleihin ja viesti “Ydinvoimaa? Ei kiitos” alkoi tulla tutuksi kansan keskuudessa. Liikkeen kasvaessa myös sen poliittinen painoarvo kasvoi.
OOA-järjestö ryhtyi yhteistyöhän uusiutuvaa energiaa edistäneen OVE-järjestön kanssa. Yhdessä järjestöt kehittivät kaksi vaihtoehtoista energiasuunnitelmaa, ensimmäisen vuonna 1976 ja toisen vuonna 1983, jotka esittivät, miten Tanska voisi tyydyttää energiantarpeensa ilman ydinvoimaa. Järjestöjen aktiiveissa oli asialleen omistautuneita tutkijoita ja insinöörejä.
‘Meillä ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä me olimme aloittamassa’
OOA:n ja OVE:n päämääränä oli kehittää puhdasta, uusiutuvaa energiaa, jota riittäisi niin mittaamattomasti, että se voisi korvata ydinvoiman tarpeen pysyvästi. Liikkeen aktiivit eivät malttaneet jäädä odottamaan, että hallitus heräisi kehittelemään vaihtoehtoja, joten he ryhtyivät toimiin itse. Maatiloille alkoi nousta ihmisten itsensä kehittämiä tuuliturbiineja.
“Me olimme melkein kaikki täysin amatöörejä”, muistelee Sanne Wittrup, joka työskentelee nykyään toimittajana tanskalaisessa “The Engineer” -lehdessä.
“Öljykriisin jälkeen kaikki alkoivat puhua ydinvoimasta. Me olimme innokkaita todistamaan, ettei sitä tarvittaisi; että löytyisi todella hyviä vaihtoehtoja.”
Sanne Wittrup muistaa ahkeroineensa yön yli leikaten valtavia teräslevyjä, joista syntyi Tvindin legendaarinen tuuliturbiini vuonna 1978. Voimala oli tuolloin maailman suurin ja se on käytössä yhä tänään.
“Meillä ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä me olimme aloittamassa. Jos joku olisi silloin kertonut meille, että 35 vuotta myöhemmin tuulivoima tuottaisi yli kolmanneksen Tanskan sähköstä, tai että se tuottaisi yli 80 miljardin Tanskan kruunun liikevaihdon, emme varmasti olisi uskoneet.”
Tvind -turbiini rakenteilla (huomaa muurahaisen kokoinen mies voimalan päällä) sekä valmiina. Vasen kuva © http://www.windsofchange.dk, oikea © Anders Kjeldsen.
Itseoppineiden asiantuntijoiden kansa
1970-luvun loppu ja 1980-luvun alku olivat ainutlaatuista aikaa Tanskassa. Öljykriisin käynnistämänä tuuliturbiineiden kehittely alkoi eri puolilla maata. Massiivisen Tvind –turbiinin sijaan Tanskan tuuliseikkailun käynnisti lopulta paljon pienempien mallien kirjo.
“Se oli monella tapaa tuotteliasta ja fantastista aikaa. Jokainen ja ei kukaan oli tuulivoimaekspertti. Eri puolilla maata ihmiset opettelivat kokeilujen ja erheiden kautta”, muistelee Wittrup.
Vaatimaton alku
Itseoppineiden turbiininrakentajien joukossa oli Siemens Wind Powerin nykyinen teknologiajohtaja Henrik Stiesdal, jonka kokeilut alkoivat vanhempien takapihalla. Vuonna 1979 hän aloitti kumppaninsa kanssa ensimmäisen 15 kilowatin turbiinien sarjatuotannon. Myöhemmin pioneeripari möi tuotanto-oikeutensa Vestas-yritykselle, joka on yksi maailman suurimmista tuulivoiman tuottajista (suurin vuoteen 2012 asti, jolloin General Electric meni ohi).
1980-luvun alkupuolelle tultaessa klassinen tanskalainen kolmen siiven tuulimylly alkoi hallita markkinoita ja tuulivoimateollisuus kasvoi jo vakaasti.
Poliittinen voitto ennen onnettomuutta
Maaliskuussa 1985, vuosi ennen Tshernobylin ydinkatastrofia, Tanskan parlamentin enemmistö päätti lopulta haudata kaikki suunnitelmat ydinvoiman rakentamisesta Tanskaan.
Ydinvoiman sijaan hallitus alkoi panostaa energiatehokkuuteen, hajautettuihin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin, kaukolämpöön – ja mikä tärkeintä, uusiutuvaan energiaan. Paikallisen osaamisen ja pitkien rannikkojen ansiosta tuulivoima oli itsestäänselvä valinta.
Saadakseen tuulivoimatuotannon kunnolla käyntiin, Tanskan hallitus myönsi 40 prosentin investointituen uusille tuulivoimaloille. Vuoteen 1985 mennessä Tanskan hallussa oli jo puolet maailman (rajallisista) tuulivoimamarkkinoista. Tuuliturbiinien koko oli kasvanut noin 55 kilowattiin.
Kansalaisten omistamaa energiaa
Vauhdittaakseen tuulivoimainvestointeja entisestään, Tanskan hallitus myönsi myös verohelpotuksia kotitalouksille, jotka halusivat osallistua sähköntuotantoon. Jotkut ostivat itselleen kokonaisia tuuliturbiineja, mutta useammat hankkivat osuuksia osuuskunnista, jotka puolestaan investoivat yhteisöllisiin tuulivoimaloihin.
Ohjelmasta tuli menestys. Vuoteen 1996 mennessä Tanskassa oli jo noin 2100 tuulivoimaosuuskuntaa.
Osuuskuntaomistus ei rajoittunut yksittäisiin tuulivoimaloihin. Kun 20 tuulivoimalasta muodostunut Middelgrunden -tuulipuisto pystytettiin vuonna 2000, siitä tuli maailman suurin merelle rakennettu tuulipuisto. 50 prosenttia puistosta on Middelgrunden Wind Turbine -osuuskunnan rahoittamaa ja sen 10 000 nykyisen osakkaan omistamaa. Toisen puoliskon omistaa kunnallinen sähköyhtiö.
Vuoteen 2001 mennessä peräti 86 prosenttia Tanskan tuulivoimaloista oli osuuskuntien pystyttämiä. Vuoteen 2004 mennessä 5,5 miljoonaisesta kansasta noin 150 000 kotitaloutta oli joko osuuskuntien jäseniä tai yksittäisten tuulivoimaloiden omistajia. Tuulivoimaloita oli yhteensä jo 5500.
Tuulivoimalla on tanskalaisten vahva tuki
Viime vuosina yksityisten sijoittajien osallistuminen on kasvanut, jolloin osuuskuntien osuus tuulivoimaloiden omistuksesta on vähän laskenut. Silti osuuskuntapohjaisen mallin menestys jatkuu. Malli on levinnyt myös muun muassa Saksaan ja Hollantiin. (Suomessa se on vielä harvinainen).
Osallistuva malli on luonut tuulivoimalle laajan hyväksynnän. Tänä päivänä peräti 96 tanskalaisista kannattaa Tanskan politiikkatoimia, joilla pyritään laajentamaan Tanskan tuulivoimateollisuutta entisestään ja 85 prosenttia hyväksyisi tuulivoimatuotannon laajentamisen 'omalla takapihallaan', eli lähistöllään.
Turbiiniseikkailu
Ydinvoiman vastaisesta liikkeestä ja yksittäisistä pellepelottomista alkanut kehitys on tehnyt Tanskasta maailman johtavan tuulivoimamaan, joka on pystynyt myymään osaamistaan ja teollisuustuotteitaan eri puolille maailmaa.
1970-luvulla ilmastonmuutos ei ollut vielä yleinen huolenaihe (vaikka tutkijapiireissä monet olivat jo tunnistaneet ongelman). Onneksi tuulivoiman kehitys lähti silti liikkeelle, sillä nyt se pystyy tarjoamaan päästötöntä sähköntuotantoa eri puolilla maailmaa. Yhä useammilla markkinoilla siitä on tulossa – tai tullut jo – halvin tapa tuottaa uutta sähköä. Tanskan nykyiset tuulivoiman ja energiansäästön osaajat työskentelevät läheisesti Kiinan kanssa, tehdäkseen yhteistyötä maan massiivisten päästöjen suitsimiseksi.
Tänä päivänä Tanskan tuulivoimateollisuuden vuotuinen liikevaihto ylittää 80 miljardia Tanskan kruunua (noin 11 miljardia euroa) ja sektori työllistää yli 30 000 ihmistä. Joillakin alueilla Tanskassa jopa 25 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista liittyy tuulivoimateollisuuteen.
Tarina päättäväisten ihmisten voimasta muuttaa maailmaa
Tanskan tuulivoimatarina osoittaa, miten mahdottomasta tehdään mahdollista, kun löytyy riittävästi optimistisia, uteliaita ihmisiä, jotka uskovat unelmaansa ja yhdistävät voimansa, eivätkä tyydy siihen miten “asiat on aina tehty”. Uutta syntyy kokeilun, erehdyksen ja oppimisen kautta. Tällaista yhteistyötä, rohkeutta ja tekemisen meininkiä tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan, jotta ilmastokaaos voidaan torjua ajoissa.
Tanskan tavoitteet
- Tanska tuottaa nyt noin kolmanneksen sähköstään tuulivoimalla. Kuukausitasolla osuus ylittää ajoittain jo 50%.
- Vuoteen 2020 mennessä Tanskan aikoo tuottaa 50 % sähköstään tuulivoimalla.
- Vuoteen 2035 mennessä Tanska aikoo tuottaa kaiken sähkönsä ja lämpönsä uusiutuvalla energialla.
- Vuoteen 2050 mennessä Tanska aikoo tuottaa kaiken energiansa (myös liikenteen energian) uusiutuvalla energialla.
- Haasteena Tanskalla on edelleen maan oma öljyn- ja kaasuntuotanto, jolle ei ole toistaiseksi asetettu rajoituksia. Tuotanto herättää kuitenkin kasvavaa kritiikkiä tanskalaisten keskuudessa ja on selvää, että lopulta siitäkin on päästävä eroon.
27.10.-2.11. 2014 Tanska isännöi Kööpenhaminassa hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n kokouksen, jossa viimeistellään kerran kuudessa vuodessa ilmestyvä, laaja raportti ilmastonmuutoksen etenemisestä, seurauksista ja torjumisesta. Sitten edellisen raportin ilmestymisen vuonna 2007 uusiutuva energia – erityisesti tuuli- ja aurinkovoima – ovat tehneet globaalin läpimurron. Tuulivoimaa on nyt kolme kertaa enemmän ja aurinkoenergiaa peräti 15 kertaa enemmän. Ja mikä tärkeintä, kustannukset ovat pudonneet ratkaisevasti ja niiden odotetaan jatkavan laskuaan lähivuosina. Uuden energiajärjestelmän siemenet on nyt istutettu ja tärkeintä on vauhdittaa uusiutuvien kasvua entisestään samalla, kun fossiilisista polttoaineista on alettava luopua.
Alkuperäinen teksti: Kathrine Skeie ja Tarjei Haaland; suomennus ja sovellus, Kaisa Kosonen. Kuvat http://www.windsofchange.dk ellei toisin mainita.
