Uusi pää

Arvatkaa mitä!! Mie kävin kampaajalla! Ekaa kertaa elokuisen syöpätukan poisleikkaamisen jälkeen. Varasin eilen extempore-päätöksellä itselleni värjäys- ja leikkausajan tälle aamulle Tikkurilan keskustaan, ja suoraan sanottuna pelkäsin sitä kampaajan tuoliin istumista. En halunnu senttiäkään pois reuhkastani (hirveellä vaivalla takaisin kasvatetut hiukset, ärsyttää jättää niitä sinne lattialle), mutta annoin kampaajalle kuitenkin vapaat kädet ottaa sieltä ne huonoimmat latvat pois. Noin sentti lähti joka puolelta veks, mutta tukka näyttää nyt huomattavasti terveemmältä ja paremmalta.

Oon kertonut teille aiemmin, kuinka paljon ikävöin vaaleita hiuksiani ajalta ennen syöpää. Vaikka kannatankin luonnollisuutta, en kuitenkaan tuntenut missään vaiheessa oloani hyväksi uudessa, tummassa frisyyrissäni. Siksi aloitan nyt vaalennusurakan, mutta vain raidoittamalla, sillä se ei rasita hiusta yhtä paljon kuin koko pään värjäys ja myös syöpäriski on näin ollen pienempi. Mulle laitettiin tänään hirvee määrä kylmänvaaleita raitoja, ja tukkahan blondaantui ihan silmissä! Tykkään näistä hiuksista tosi paljon, koska nää on nyt ne kaipaamani vaaleat, mutta kuitenkin luonnolliset eikä vetyperoksidiblondatut. Mukaan ostin vielä tollasen Colormaskin, sävynä silver. Onko kellään kokemuksia tuon käytöstä, toimiiko? Ja kuinka usein tota tulisi hiuksiin levittää, etteivät raidat ala kellertää?

Näissä kuvissa tukka on tosiaan kampaajan GHD:llä suoristettu, joten näyttää miun mielestä tosi pitkälle :D Itsehän en moisia hienouksia omista, mutta ajattelin ehkä seuraavasta palkasta säästää sellaiseen. Oli nimittäin sen verran helpompaa tän luonnonkiharan pehkon muotoilu oikeilla välineillä, kuin tuolla miun 10e maksaneella Clas Ohlsonin minisuoristusraudalla. Positiivinen puoli kiharassa tukassa on se, että hiukset näyttävät tuuheilta myös suoristettuna. Ainakin mie tykkään tuosta ponnarin paksuudesta, se on paljon paksumpi kuin mitä oli ennen syöpää!!
Esitän tähän loppuun vielä nöyrimmät anteeksipyyntöni blogini laiminlyömisestä ja hiljaiselosta. Oon ollu päivät kavereiden kanssa menossa ja illat töissä, joten koneella tulee kökötettyä todella vähän. Voi mennä parikin päivää, etten edes avaa koko höskää. Toivottavasti muuallakin Suomessa ollaan saatu nauttia yhtä upeista säistä kuin täällä - aurinko on porottanut pilvettömältä taivaalta ja celsiukset nousseet sille kahdenkymmenen paremmalle puolelle! Sellaisella säällä vähemmän tekee mieli istua neljän seinän sisällä.

♥: Elli