Vilma Hang

.reaching the goal.


Viime sunnuntaina tein jotain, jota en olis ikinä elämässäni uskonut tekeväni. Vielä kolmekaan kuukautta sitten, en olisi uskonut että pystyisin siihen, mutta niin vaan kävi, että juoksin puolimaratonin Tampere puolimaraton kisassa! 21,1 kilometriä taittui 2:08:13, johon oon enemmän kun tyytyväinen, sillä ääneen sanottu tavoite oli 2:20 ja pieni päänsisäinen haave 2:15!

Säännöllistä (vähintään kolme lenkkiä viikossa) juoksua on nyt takana melkein 5 kuukautta ja projektin aikana tippunut 13 kiloa ja asenne omaan itteeni, ruokaan ja vähän koko elämään on muuttunut! Oon myös onnistunut lopettamaan unilääkkeet 5 vuoden lähes päivittäisen käytön jälkeen ja unettomuus on muisto vain :-) Juoksu on tuonut mulle niin paljon energiaa ja iloa elämään, että toivon jatkavani tätä niin pitkään kuin mahdollista! Ihan kuin olisi herännyt jostain monen monen monen vuoden horroksesta ja olisin viimein se sama vanha ärsyttävän puhelias ja pirteä Vilma niin kuin ennenkin. Mikään yltiöpositiivi en onneks oo ikinä ollut, eli kyllä mä edelleen sanon asiat niinkuin ne on haha. Ainoat huonot puolet juoksun aloituksessa on ollut se, etten ole aloittanut sitä aijemmin ja se että kaikki vaatteet käy liian isoiksi, mutta silti ostan vain uusia juoksuvaatteita, enkä mitään mitä pukisin esim kouluun päälleni :-D

Seuraava tavoite olis Helsinki city run toukokuussa ja toivottavasti sillon jo alittaisin ton kahen tunnin rajan ja sitten syksyllä kesän toivottavasti ahkeran treenauksen jälkeen haluaisin juosta ihan täyspitkänkin maratonin! Tavotteet pitää motivaation korkeella, vaikka ei sillä, että mitään lisämotivaatiota tässä edes tarvittaisiin; sen verran mahtava fiilis oli kun pääs maaliin ja siellä oli vanhemmat, isovanhemmat ja poikaystävä vastassa!


20km kohdalla näin porukat ja Rickien ja siitä sai hyvän boostin kiihdyttää maaliin vielä viimesen kilometrin verran, hymy kyllä hyyty pahasti loppukirin aikana!

Just maaliin päästessä kävely tuntu aika taivaalliselta, mutta olis se maassa makaaminenkin kelvannu…

Äiti onneks oli tuonu palkkarin (palautusjuoma) maaliviivalle, vaikka aluks kuulikin, että haluan valkkaria :'D


Maalissa odotti myös skumppaa ja aika paljon hymyilytti kanssa!
  • Love
  • Save
    2 loves
    Add a blog to Bloglovin’
    Enter the full blog address (e.g. https://www.fashionsquad.com)
    We're working on your request. This will take just a minute...