Sansho - So we meet again

Lisää ruokaa Prahasta. Mä en kestä miten hyviä rafloja Prahassa on! Kunhan välttelee vanhaa kaupunkia ja ostoskatujen massaketjuja, niin ei voi mennä pieleen. Trip Advisor on reissuruokailun kannalta erittäin kätevä apuri, mutta koska sitä käyttää lähinnä turistit, niin paremmuuslista on hieman vääristynyt kaikkien paikallisten suosikkien puuttuessa joukosta. Trip Advisorin sijaan suosittelen mielummin Taste Of Prague -ruokablogia! Olimme itse menossa neljään blogissa mainittuun paikkaan, mutta aikataulullisista syistä homma ei oikein natsannut. Noh, jääpähän jotakin seuraavankin kertaan. Vinkkinä kuitenkin teille, että sunnuntaisin Prahassa on kaikki pienemmät ruokapaikat suljettuna, ainakin iltaan saakka.

Onneksi ilta tulee aina jossakin vaiheessa, koska silloin on dinnerin aika! Ja illalliselle kannattaa suunnata esimerkiksi Sanshoon, julkkiskokki Paul Dayn fuusioaasialaiseen. Jep, kävin täällä reissullani vuosi sitten ja tälläkin kertaa illalliseksi oli seitsemän annosta makujen ilotulitusta. Menu oli pääosin samanlainen, jokunen annos oli vuoden aikana muuttunut. Ensin meinasin vähän pettyä, että taas samaa, mutta sitten kelasin, että kyllähän Farangissakin on viimeiset pari vuotta tarjottu samaa tasting menua. Ja jos se muutettaisiin, niin silloin vasta pettyisinkin!

Joten vanhaa tuttua linjaa luvassa.

Alkuun lohisashimia ja aivan loistava vesimelonicocktail.

Simpukoita ihanan kermaisessa liemessä kera voissa paistetun leivän. Ruuan kanssa tilasimme pullollisen todella hyvää chablista, joka yllättäen sopi yhteen kaiken muun paitsi karamellipossun kanssa.

Menun omaksi suosikikseni nousi tämä herkullinen thai-salaatti. Mutta uskokaa tai älkää, vielä parempaa thai-salaattia sain seuraavana päivänä! Tästä myöhemmin lisää.

Juhanin suosikki oli taskurapuslider. Tässä yhdistyy kieltämättä suomalaisen fuusioaasialaisen parhaimmat annokset, Gaijinin bork bunista tuttu makumaailma sekä Farangin friteerattu softshell crab. Hiton hyvää.

Sitten olikin pääruokien aika eli perinteiseen fuusioaasialaisten ravintoloiden tapaan jotakin karamellisoitua. Possua sekä vesimelonia tässä tapauksessa. Vesimeloni raikasti annoksen, mutta itse taidan olla kuitenkin megamakean karamellipossun ystävä. Farangille pojot tästä, sori Sansho.

Mahat täynnä odottelimme jälkiruokaa ja jälkkäriksi eteemme kannettiin kahta erilaista naudanlihaa, roti-leipää, kimchia, marinoituja herkkutatteja sekä iso kippo riisiä. Jepjep. Tässä vaiheessa iski pienoinen epätoivo, farkkujen ylin nappi lähti melkein lentoon ja piti puhaltaa sisään ja ulos pari kertaa. Kaikki kuitenkin tuhottiin, ei hyvää ruokaa voi heittää hukkaan. Varsinkin herkkutatit olivat mieleeni, se ei nyt varmaan yllätä ketään.

Ja sitten paras osuus, laskun saaminen pöytään. Tällaisen ruoka- ja viinisetin jälkeen yleensä tekee mieli sulkea silmät, kaivaa kortin lompakosta ja toivoa, että kate riittää. Nyt sen sijaan teki mieli lähes tuulettaa. Koska Praha. On se halpa! Kahden hengen kolmen tunnin illallisesta reilut 100 euroa eli puolet halvempaa Suomen hintoihin verrattuna. Kuka tässä nyt laskee, mutta silti. Kannattaa lähteä Prahaan syömään hyvin! Siellä siihen on nimittäin myös varaa.

Translation: Sansho was as good as always. But this time it was definitely more fun since I had somebody next to me sharing all these flavours, not just Instragram. Thanks Paul!