vuoden alun tuntumassa kauppakeskus Kampissa Herbalaif-täti iski seurueellemme rasvaprosentin mittaukset ja kauhistuin. olen normaalin ylärajoilla. tättärä sai mut vakuutettua, että menisin ilmaiseen...
luulen, että onnellisuus on sukua hetkelle. molemmat katoavaisia luonteeltaan. kuin nuuskamuikkuset, niistä täytyy nauttia täysin palkein silloin kun voi. minä hetkenä tahansa saattavat olla jo matku...
olen taas kipeänä. se on tietenkin oire jostakin. luultavasti liiasta tekemisestästressaamisesta. ahneudesta. elämä ei ole ihan balanssissa. mietin sitä tänään aamulla, kun hengittelin aivan kelpoisa...
koskaan en oo yhtä paljon feisbuukissa pyörinyt kuin viimeisen kahden tunnin aikana. olen iltavahtimestarina R-talolla (ex tempore) ja tämä työ on yhtä nappuloiden veivaamista. jos minä joskus joutui...
ostin eilen pakastepuolukoita, kun ite keräämät on syöty. ja mitä ihmettä! puolukkapussi on -siis pelkästään ja silkaksi suomeksi vain- markkinoitu seuraavalla heitolla: valkeiden öiden maku MITÄ...
ihan himmeä väsymys jatkuvasti. onko tässä mitään laitaa? sen rinnalla laukkaavat myös hyvät asiat: olen niin kovin siunattu ihmeellisen ihanilla ihmisillä, haastavalla tekemisellä ja sen sellaisell...
You are no longer following . Undo?