|
|
Pamelan nurkka
0
Olen siis tällainen Lappeenrannassa päin asustava norjalainen metsäkissa neiti. Rakastan katkarapuja, hyvää ruokaa, puhtaita ruokakuppeja, rapsuttelua, sylissä olemista, silittämistä kesää, kun silloin voi olla ulkotarhassa ja murahdella vähän niille linnuille, jotka tulevat siihen omenapuihin, tarhan viereen sirkuttamaan.
Niin, minä siis en liikuskele ulkona vapaana, vaan minulla on ihan oma tarha, jossa on paljon tasoja ja muita juttuja että minä viihtyisin. Sinne pääsee ikkunan kautta. Talvisin en halua olla siellä, koska ulkona on kylmä ja ne linnutkin ovat menneet jonnekin talveksi. Olen muutenkin hyvin hieno neiti, enkä hyväksy minkäänlaista kaltoin kohtelemista. Oli sitten kyse likaisista ruokakupeista (hyi olkoon) tai sitten siitä ettei mami jaksa silitellä minun tarpeeksi.
Yleensä kyllä makailen sisällä, varsinkin talvisin on semmoinen väsynyt olo ja pääasiassa uinun mukavasti sohvalla, kunnes mamin pikkusisko tulee kiljumaan herättää minut. Elän kumminkin pääasiassa oikein mukavasti. Nyt aina niin rauhalliseen elämääni on saapunut pikkukissa, Kalle. Saa nähdä mitä yhteiselosta sen kanssa tulee, mutta täältähän sinä voit siitä lukea.
- Pamela
  |
English
Suomi
Svenska