1000 Sparks täyttää tänään päivälleen kaksi vuotta. Niin vanhaksi se myös jää. Aloitin kirjoittamaan blogia elämäni isoimpana keväänä; aikana, jolloin kaikki muuttui ja jokainen askel oli iso. Muutam...
Viime viikolla näin unta, jossa Eero Johannes twiittasi harmistustaan Sparksin blogihiljaisuudesta. Eero ja muut, huolenne ovat ohi. Tästä päivästä lähtien voitte lueskella jo ennakkoon minun ja muid...
Hyvää joulua! Kalenterin viimeisestä luukusta paljastuu aiemmin syksyllä mystifioimani musiikkiprojekti. Mukavasti blogirakkautta saanut Paperfangs on ollut yksi tärkeimmistä asioistani tänä syksynä ...
Huh. Joulufiilis iskee kummasti päälle, kun lokaatioksi vaihtuu kotikoti. Etenkin, kun kaikki on jo etukäteen valmiiksi laitettu ja siivottu. Ajanpuutteen vuoksi joulukalenterini varsinainen taka-aja...
Blogin viimeisten kuukausien teema on jo tässä vaiheessa aika selvä: ympyröiden sulkeutuminen. Olo on viime aikoina ollut kuin episodielokuvissa, joissa irralliset tapahtumat nivoutuvat lopussa yhtee...
Jos blogini pitäisi tiivistää pariin hassuun bändiin, mitkä ne olisivat? Arvatenkin The Drums – oikeasti, kuinka monta kertaa olen eilisen joulukalenteribiisin kuunnellut tänään tyhjällä toimistolla ...
Tänään on sen verran paljon asiaa, että en oikein tiedä mistä aloittaisin. Ensinnäkin: Sparks on nimetty Voicen Web Awardseissa ehdolle parhaaksi musablogiksi, toista (ja viimeistä) kertaa. Siistiä! ...
Joulukalenteridropout? Pyh. Koitetaan vielä. Ekaksi Brooklyniin: yhden Vivian Girls -tyypin sivuproggis the Babies on juuri niin lo-fi ja garage kuin kulunut vuosikin ja iskee sävellyspuolen purkalla...
Lomaillessa tahti tahtoo lipsua. Siispä luukkubiisejä nyt kolmin kappalein. Ensimmäiseksi taas yksi viime aikojen blogirakastetuimmista - Teen Daze on kerännyt hehkutusta vähän joka paikassa. Nättiä ...
Pidennetyn viikonlopun kunniaksi lomabiisi! Montauk on kaksikko, joka tulee unelmien, mahdollisuuksien ja maailman parhaan musiikin maasta. Julkaisuja ei ole vielä ulkona - kai - mutta biisit uppoava...
Philadelphialainen Sun Airway on ollut syksyn blogirakastetuimpia juttuja. Ilme ja soundi on raikas, eikä Dead Oceansin julkaisema tuore debyyttialbumi Nocturne of Exploded Crystal Chandelier ole has...
Laiskistunutta blogitahtia voisi herätellä meemin avulla. Joulukalentereita tarjoaa sivusto jos toinenkin, mutta täällä jotain vähän erilaista – kahdeskymmenesneljäs postaus konseptin sitten lopulta ...
Mitenkään väheksymättä äitini osuutta reilu neljännesvuosisata sitten, oli se lopulta popmusiikki, joka minut synnytti. Popmusiikki teki minusta sellaisen kuin olen. Omistushaluisena luojana se edell...
Valoilu ei eilen mennyt ihan putkeen ja olo on taas silmänräpäyksen myötä sen verran tukala, että tämäkin ilta jää vähän lyhyeksi. Odottelussa tänään kuitenkin: TV-ResistoriLiekkiBarbara PantherMagen...
Tampereella hypitään tänä viikonloppuna Valoa-festivaalin tahtiin, jei. Viime vuonna ensimmäistä kertaa (eikös?) järkätty klubifestari toimi ainakin silloin varsin mukavasti ja kiva kasti ilahduttaa ...
Hej. En ole kuollut, koomassa tai kirjoitustaidoton. Muutamassa viikossa elämä on vain ottanut sellaisia pyrähdyksiä suuntaan jos toiseenkin, että perässä on vaikea ollut pysyä – saati pukea ajatuksi...
Niiden, jotka sanovat että elämä ei mene kuten elokuvissa, on todistettu olevan väärässä. Ainakin tämä elämä menee. Ainakin yhden kohtauksen verran. --Täydellisessä loppukohtauksessa sataa. Poika juo...
Osuin viikko sitten katsomaan Teemalta dokumenttia, jossa rakkaus esitettiin tilastojen valossa. Kun ihmissuhteet pilkotaan vain numeroiksi, lähtee niistä tietysti kaikki se taika ja mystiikka – mutt...
Ihmisjoukon keskellä seistessä mieli mykistyy ja liike lakkaa. Suupielet ottavat ohjat omiin käsiinsä ja kylmät väreet kulkevat halki kehon. Silmät kiinnittyvät vastapuoleen, joka sen ohikiitävän het...
En haluaisi olla se häviäjä. En haluaisi olla se, josta tuntuu liian pahalta. En haluaisi olla se, joka joutuu järjestelemään uusiksi elämänsä, elämään varjoissa ja makaamaan yksin kotona peiton alla...
Pelkään kaipaavaani asiaa, jota ei ole. Ensimmäisen seurustelukumppanini kohdalla taisin olla enemmän rakastunut siihen, että minulla vihdoin oli tyttöystävä, kuin varsinaisesti itse tyttöön. Neljän ...
Viime vuoden isoin juttu oli Phoenix. Silloin elokuun ensimmäisen päivän postaus sai otsikokseen "Selvitty heinäkuu", vaikka totuus oli jotain muuta. En ehkä kuitenkaan selvinnyt heinäkuusta ...
Innoituksen puute tuntuu vaivaavan. Vähän kirjoittamisessakin, mutta erityisesti musiikin tekemisessä. Vaikka luomistyössä perslihakset ovatkin se oleellisempi osa siistien juttujen valmistumisessa, ...
Olohuoneen pöydällä odottaisi mielenkiintoinen levy, josta kirjoittaa. Muistilapuilla on parikymmentä pikkubändiä kuunneltavaksi ja edelleen jaettavaksi. Puolentoista viikon kuluttua pitäisi olla val...
"Belle and Sebastian songs tend to concern the lives of dreamy loners, depressed students, lovestruck kids-- exactly the same types of people who buy a lot of Belle and Sebastian records." Pi...
Tuntuu siltä, että blogissa ja Tarinassa on lopulta kyse vain yhdestä hetkestä. Yhdestä hetkestä ja kahdesta ihmisestä. Olen viime päivinä lueskellut vanhoja postauksia, mitä en yleensä juurikaan har...
Viikonloppu meni. Samoin kohta jo maanantaikin. Perjantaina kävin Annan kanssa katsomassa jumalan nimeltä Edgar Wright ohjaaman Scott Pilgrim vs. the Worldin, joka oli oikeasti ihan mielettömän hyvä....
En musabloggaajana saa mitenkään hirveän paljon yhteydenottoja tai vinkkauksia – ainakaan ulkomaisten kollegoideni tulviviin inboxeihin nähden. Tilanne on ihan sopiva; suositteluita voisi toki tulla ...
Pidän eniten ihmisistä, jotka uskaltavat tehdä hölmöjä juttuja. Ei tyhmiä, vaan hölmöjä. Semmoisia pieniä asioita, jotka hymyilyttävät aina kun tulevat mieleen. Semmoisia, joiden avulla ymmärretään, ...
Lätyt, Curea ja Smiths on yhtä kuin ihan hyvä päivä. Olo on muutenkin kohentunut edelleen – kodin seurasta on ollut iloa ja levottomat IM-keskustelut ovat värittäneet iltoja. Viikonlopullekin on jo a...
Et enää seuraa blogia . Kumoa?
Suomi
English
Svenska