Tee itse ja ylläty

Kun ohjeessa on kirjallisesti luvattu suklaata, juustokakkua ja snickersiä, ottaa ahneus pienestä ihmisestä vallan (usein riittää toki vähempikin), ja suorastaan pakottaa ensin juhannusruuhkaiseen kauppaan ja sitten sähkövatkaimien ja muiden leivontavimpaimien ääreen helteiseen kotikeittiöön. Ja tulihan siitä. Mutta kuten useasti, vain melkein. Ai mitä? Ai että on vähän yllättävästi jotenkin, miten sen nyt sanoisi, vaaleanpunainen? No siihen on syynsä: Minä, puusilmä, kaupassa: "Kas, onpas mukavaa, tomusokeristakin on tullut tällainen pirtsakka kesäversio, jossa on pinkki paketti! Otanpa sitä, ihihi, tyttöisää." Kotona toki huomaan, että ah, "kesäisen tyttöisän" ulkoasun tarkoituksena onkin itseasiassa informoida, että tässä tomusokerissapa mukana tulee mansikanmaku ja pinkki väri, sokerissakin. Koska tässä vaiheessa oli tietenkin ensimmäinen kerros jo tehty, ja pelkkä brownie nyt olisi ollut täysi antikliimaksi, tein sitten pinkkiä. Oli hyvää, ja jopa minun mittapuulla järkkymakeaa, pinkkiydestä huolimatta. Luonnollisesti kaikille muille väitin, että ihan tarkoituksella minä tässä tätä vaaleanpunaista, katsokaas. Inspiroiduin ja sovelsin, kuten suuret keittiöhenkilöt ovat kautta aikain tehneet. Vaaleanpunaista. ps. Vaativan ja yllättävänkin laajan päällissuklaatestausprosessin jälkeen (kuka nauraa jättimäiselle hätä- ja varasuklaavarastolleni nyt, kuka? KUKA?) päädyin mansikkajogurttisuklaaseen.