Kantoja ja kameroita

Tältä näyttää jyrsitty kanto.
Kevät se jaksaa keikkua: tällä viikolla on välillä pärjännyt t-paidalla, välillä saatu rakeita niskaan. Viime yönä oli ollut vielä ihan oikeeta pakkastakin. Tänään saatiin taas auringonpaistetta, ja sehän oli sitten selvä, että suosiollinen säätila piti hyödyntää talikon varressa ulkona heiluen. Pihasta käytiin eilen jyrsimässä kahdeksan kantoa ja silppua riitti siivottavaksi. Ja mikäli huomenna ei taas iske jääkausi niin homma jatkuu.
Kaikenlaista muutakin on meneillään, mutta bloggaamista hidastaa uuden opettelu. Vanha Canon ei enää jaksa ihan joka päivä pelittää joten ostin uuden kameran kun alennustakin sai. Panasonicin mikrojärkkäri vaikuttaa ihan näppärältä, mutta onhan tässä vähän säätämistä ennen kuin alkaa kuvaaminen sujua. Valmiita säätöjä tästä pikkupakkauksesta tosin löytyy ihan hulvaton määrä, ja tarkkoja kuvia tuntuu saavan vaikka tekisi samalla hämärässä volttia joten eiköhän tässä alkuun pääse. Ainoa toistaiseksi hoksaamani miinus tulee siitä, että tässä ei ole ollenkaan etsintä. Ei paljon näkynyt kuvauskohdetta kun etevänä koitin silmää tällätä kameran yläreunaa kohti... Varsinainen asiantuntija taas täällä asialla, terävämpi olisi saattanut asian hoksata jo siinä vaiheessa kun harkitsi tilaamista. Paljon tämä oli saanut googlailun perusteella kehuja, mutta jos jollakulla on kokemuksia Panasonicin Lumix DMC-GM1 -kamerasta, niin mielelläni kuulisin.
(Rajalan youtube -videolla kerrotaan, että tämä on oikein kiva ja kulkee kätevästi käsilaukussa niin että voi kuvata koko pitkän bileillan. Jaa onko tällä ehkä joku muu kohderyhmä kuin tämmöinen minä, vai?)
Entisestä Canonin perusjärkkäristä ei ole pahaa sanottavaa, mutta omiin tarpeisiin helposti mukana kulkeva ja helppokäyttöisen oloinen mikrojärkkäri on varmasti ihan hyvä peli, vaikka mitään pitkiä bileiltoja en harrastakaan.
Mutta että tänään ei ole vielä tarjota muuta kuin kuva silputusta koivun kannosta.