Meet the Cats
Ramses "Hissu, Hissukka, Prinssi, Näätä, Enkeli"
Veljeksistä hiljaisempi ja ujo. Oli saapuessaan paljon huonommassa kunnossa kuin Lucifer, joten arkuus oletettavasti sillä selitettävissä. Tykkää leikkiä palloilla, ja rakastaa erilaisia kankaita. Olen 'lahjoittanut' Ramseksen käyttöön muunmuassa yhden ison karvaisen villapaidan josta se niin hurjasti pitää. Tykkää myös hypistellä pitsiä ja haistella kosmetiikkaa. Varsinainen neiti. Innostuu kun sataa hurjasti ja pisarat kopisee ikkunaa vasten. Maukaisee, jos sille sanoo 'päivää' joka on ainakin vieraiden mielestä ihan huippua.
Ulkonäöltään Ramses on puolipitkäkarvainen, melko pienirakenteinen ja omaa kellanvihreät silmät. Itseasiassa nimi Ramses tulee siitä että näyttää joskus siltä kuin sillä olisi peruukki päässä. Sellainen Egyptiläinen polkka you know. Ramses rakastaa harjausta ja mahan rapsutusta, mutta ei ole varsinainen sylikissa. Mielummin istuu tai makoilee vierellä. Tosin muutaman kerran on tullut itsepäisesti syliin istuskelemaan.. Ehkä se on joku kissojen juttu. Ramseksen herkkua on kana ja juustonaksut. Auta armias jos jollain on juustonaksuja, tää rohmu varastaa ne kaikki!
The shy and quiet brother. He was in worse condition than Lucifer when they arrived, so I guess it's explainable. Favorite type of toy is balls, or bells. Also loves all different kinds of fabric. I have 'sacrificed' one of my furry kind of jumper to him, since he likes it so much. It's his favorite place to sleep on. Also he loves lace, for some reason. And smelling all kinds of different cosmetics. He's such a princess. Oh and he loves rainy days, especially when raindrops hit the window. He meows when you say 'päivää' which is 'good afternoon' in Finnish, which is pretty hilarious especially for our guests.
Ramses is mostly white, has a medium length fur, he's quite tiny, and his eyes are greenish yellow. Actually I named him Ramses, because sometimes it looks like he's wearing a wig. Like you know, one of those Egyptian bob wigs, haha. Ramses loves being groomed and having his belly rubbed, but he isn't really a lap cat. He prefers to sit or lie next to you. But occasionally wants to be on your lap, maybe it's a cat thing. Ramses loves chicken, and cheesy puffs. If someone has cheesy puffs, he's going to steal them non stop..!
Lucifer "Lusse, Lysee, Mammanpoika, Nakki, Pälli"
En tiedä kumpi pojista on 'isoveli' mutta Lucifer on ottanut sen roolin. Menee aina edeltä ja Ramses tulee perässä. Lucifer on vähänniinkuin koira, seuraa kaikkialle ja tulee kun kutsutaan. Kaksosista se urpompi. Aina tekemässä jotain tyhmää, tai sitten sillä on vaan tyhmä ilme naamalla. Kuitenkin valloittava persoona ja alkanut lähestyä vieraitakin pikkuhiljaa paremmin. Luciferin lempipuuhaa on jahtaaminen ja painiminen. Lempiherkkuja on melkein mikä vaan, tän kanssa saa olla varovainen ettei jätä mitään ruokaa mihinkään..
Ulkonäöltään Lucifer on lyhytkarvainen ja siinä on enemmän mustaa väriä kuin Ramseksessa. Myös rakenteeltaan ehkä hieman isokokoisempi, mutta se selittynee hyvällä ruokahalulla. Silmät ovat enemmän vihreään päin kuin Ramseksella. Tällä pojalla on myös maailman hienoimmat viikset ja kulmakarvat! Pauli nimesi Luciferin 'Tuhkimon' ilkiökatin mukaan. Lucifer on niin sylikissa kuin olla ja voi. Mitä ikinä teetkin niin se tunkee aina syliin tai olkapäille tms. Tykkää kauheasti makoilla Paulin työtuolin nojalla ja katsella kun Pauli pelaa.. Ja oon nyt joutunut kolme kertaa keskeyttämään kirjoittamisen, koska se tunkee syliin. Ah, bloggaajan pahin vihollinen.
I have no idea which one of them is the 'big brother' but Lucifer has certainly taken that role. He always checks things out first and Ramses follows him. Lucifer's personality is extremely friendly, and I think he reminds more like a dog than a cat. He follows you around everywhere and he comes to you if you call him. The dork brother. Always doing something stupid, or just has a stupid face on. Really wonderful persona and he's starting to show curiosity for strangers too. Lucifer's favorite treat is basically anything. You need to be careful so you won't leave any food unguarded.
Lucifer has a short fur, and he has more black color on him than Ramses. He also has a bit heavier build, but I guess you could explain that just because of his appetite. Pauli was the one to name him, and he says it's because Lucifer reminds him of the cat from 'Cinderella'. Lucifer is the definition of a lap cat. Whatever you are doing, he's going to force himself onto your lap and stop you from doing anything else than petting him. He really likes to jump on Pauli's shoulders and watch him play video games. I've had to stop writing this post three times already because he keeps interrupting me. Ah, the blogger's nightmare.
En ihan kauheasti uskalla mennä yksityiskohtiin veljien menneisyydestä kun tää blogi on kuitenkin kaikkien luettavissa, mutta yritetään kuitenkin. Kerran oli kantava kissaemo ilman kotia, ja Keskisuomalainen eläintalo pelasti synnyttävän kissan. Emolla oli kehossaan vaikea tulehdus, joka johti emon ja muutaman pennun menehtymiseen synnytyksessä. Kaksi pentua kuitenkin jäi henkiin. Pennut kasvoivat eläintalossa, kunnes paikallinen perheenäiti päätti ottaa kissat lapsilleen kaveriksi. Niin ja lapsia olikin seitsemän. Ja kahdeksas tulossa. Kissat asuivat tässä taloudessa miltei kaksi vuotta, kunnes tämä äiti päätti niistä luopua koska "eivät tulleet toimeen lasten kanssa, pissaavat kaikkialle, eivätkä suostu tulemaan pois piilosta". Tässä vaiheessa astun mukaan kuvaan ja saan naiselta sähköpostia erään lemmieläinfoorumin kautta. En oikeastaan etsinyt pelkästään nimenomaan 'pelastus' kissoja, mutta pyysin sitten kuitenkin yksityiskohtia ja kuvia hänen kissoistaan jotka etsivät uutta kotia. Sanomattakin selvää, että kun näin kuvan kahdesta pelokkaasta ja nälkiintyneestä kaverista, en edes miettinyt asiaa vaan sanoin, että otan nämä.
Alussa oli tottakai vaikeaa. Kissat eivät olleet sisäsiistejä, ja saapuessaan ne olivat likaisia, aliravittuja ja omissa jätöksissään. Ramseksella olikin traumaattinen muutto, koska pesin sen melkein ensimmäisenä päivänä kun turkki oli ihan keltainen virtsasta. Pojat viettivät suurimman osan ajasta piilossa aluksi. Ehkä vähän tutkivat paikkoja kun silmä vältti. Paulilla ei ollut minkäänlaista kokemusta rescuekissan totuttamisesta, mutta olen törmännyt pahempaan tapaukseen lapsena, joten tiesin jo vähän miten kuvio menee. Helpoin keino on teeskennellä että kissoja ei ole. Tekee vain omia juttuja ja asettelee ruokakupin ja vessan johonkin kissojen lähettyville. Kun ne tajuavat, että et olekkaan repimässä niitä sängyn alta, tai odottamassa piilopaikan ulkopuolella, ne alkavat pikkuhiljaa kuljeskella ympäriinsä. Pojat myös leikattiin melko pian meille muuttamisen jälkeen. Muutama kuukausi meni, ennenkuin luottamus kasvoi. Pelättiin, ettei nää kaksi ikinä rupeaisi kehräämään. Mutta jossain vaiheessa sekin tapahtui. Yhä kaihdetaan vieraita, ja ollaan varuillaan ehkä vähän enemmän kuin 'normaalit' kissat, mutta kyllä nää kaverit on kasvanut hirmuisesti alle vuoden sisällä! Alla pari ennen ja jälkeen kuvaa muutaman kuukauden väliltä.
I can't go too much into detail about their past since this blog is completely public, but I try my best to tell their story. Once there was a pregnant alley cat somewhere in middle Finland. Local rescue house took in the laboring cat and tried to help her. However, the cat had a severe infection in her body that caused her to die in labor, as well as few kittens. Two babies survived. The rescue house took in the kittens, until a local woman adopted them for her kids. Oh and there was seven of them. The kids. And the 8th one was coming. The cats lived in this household for almost two years, until the mother decided that they need to move out because "they don't get along with the children, they pee everywhere and they won't come out from hiding". Then I step in the picture. I wasn't actually looking for rescue cats only. I just randomly got a message from this woman at some pet forum. She just said that she has two cats that need a new home and I told her to send me a picture and more information until I make my decision. I received a picture of two skinny and dirty cats hiding under furniture. I instantly replied her that I will take these cats.
The beginning was difficult of course. The cats really peed everywhere, they were very afraid and dirty. Ramses had a really awful welcome, since I had to wash him almost on the first day because he was completely yellow, due all the urine on his coat. Mostly they spent their time in hiding at first. Pauli had no experience about rescue animals, but I had been with a worse case, so I knew a bit what to expect and how to treat the cats. Basically, the first rule was to completely ignore them. Act like there was no cats at all. Put the food, water and litter box somewhere near them and just do your own things. Eventually, after they understand that you are not going to grab them, or wait them outside their hiding place, they will come out and start wondering around. We also sterilized them soon after they moved in. It took a few months before the trust started to grow. We were actually afraid that they would never purr, since they never did that. But luckily we were wrong, and now they are nonstop purring machines. They are still afraid of guests, and they are very alarmed if something sudden happens, but still, they have grown so incredibly much only in less than a year! I put a couple of pictures below that show them 'before and after' with a few months between the photos.
Pojat täyttävät kesällä siis kolme vuotta, ja pian tulee vuosi täyteen siitä kun he meille ensimmäisen kerran tassuttelivat. Tuntuu silti kuin oltaisiin oltu yhdessä jo ikuisuus. Tai ehkä vaan oon ikuisuuden kaivannut tälläisiä kavereita.
So, the boys will turn three years old this summer, and soon it's been exactly a year since we took them in. Although, I feel like we've been together forever already. Or maybe I've just needed this kind of companions in my live since forever.
More posts from
