6 TEKOsyytä elämäntapamuutoksen tiellä

Päätinkin aloittaa hyvinvointipostaukset näin... Monet haaveileivat syksyisin elämäntapojen parannuksesta ja aloittavat dieetin tai kuntokuurin. Tässä vähän mielipiteitäni asiasta. Ja syitä, miksi muutos voikin jäädä vain hetken hurahdukseksi tai syitä, miksi pysyy vanhassa, vaikka se ei tunnu hyvältä.

On olemassa oikeitakin syitä muutoksen tiellä (kuten se, ettei pohjimmiltaan halua muutosta), mutta nämä ovat mielestäni tekosyitä, joilla ihmiset perustelevat itselleen sitä, että voivat pysyä helpossa, tutussa ja turvallisessa, vaikka se tuhoaisi heitä.

1. "Minulla on perhe."

”En voi tehdä terveellistä ruokaa kun minulla on lapsia ja mies…” Kuulostaa tyhmältä, mutta välillä tuntuu, että naiset perustelevat valintojaan keittiössä perheellä. Kyllä minä söisin gluteenittomasti, maidottomasti tai enemmän kasviksia, mutta kun koko perhe pitää ruokkia. Totta. Mutta, eikö koko perheelle tee hyvää syödä enemmän kasviksia, hedelmiä, salaattia ja marjoja? Ja vähemmän epäterveellisiä valintoja.
Totta kai puoliso tai lapset voivat laittaa aluksi vastaan kun sipsikulho vaihtuu vihannesdippeihin… Mutta kyse on tottumuksesta. Monesti myös perheen äitiä saatetaan myöhemmin kiittää, jos ja kun olo alkaa muuttua ja salaatti maistua. Koko perheelle voi myös tehdä samaa ruokaa, mutta itse voi syödä vähemmän makaronilaatikkoa ja lisätä rinnalle enemmän höyrytettyä parsakaalia. Ei se ole niin monimutkaista, kun siitä ei sitä tee.

Perhe on mielestäni myös harvinaisen hyvä syy terveille elämäntavoille. Itse haluan ainakin, että läheiseni elävät terveellisesti, koska se edes auttaa heidän hyvinvointiaan, ennaltaehkäisee sairauksia ja mahdollisesti pidentää heidän elinikää. Lapsuudenkodissa opetetut elämäntavat usein myös kopioituvat… Kai jokainen haluaa, ettei oman jälkeläisensä tarvitse kotoa muutettuaan kamppailla elintapasairauksien ja täysin uusien tottumusten opettelussa.
Kannattaa myös muistaa: lapset toivovat, että omat vanhemmat voivat hyvin. Itsestä huolehtiminen on tärkeää, ei itsekästä.

2. "Urheiluharrastukset ovat kalliita ja epäterveellinen ruoka edullista."

Minä urheilen keskimäärin viisi kertaa viikossa, eikä urheiluni maksa tällä hetkellä oikeastaan mitään. Treenaan kotona ja ulkona. Varusteita voi kierrättää, ostaa käytettynä, vuokrata tai ostaa edullisesti ketjuliikkeistä, joissa on muiden vaatteiden lisäksi nykyään omat urheilumallistot. Lenkkeily, hiihto ja uinti ovat esimerkiksi lähes ilmaisia lajeja, mutta pienellä mielikuvituksella vaihtoehtoja löytyy paljon. Moniin paikkoihin pääsee tutustumaan ensimmäisen kerran ilmaiseksi, liittyminen SportSetteriin on myös kätevää.

Paras keinoni on kuitenkin kotijumppa. Pelkillä käsipainoilla pääsee jo pitkälle ja jopa ilmankin pärjää. Youtube ja internet ovat täynnä ilmaista inspiraatiota ja treeniohjelmia. Blogistani löytyy kotijumppia esimerkiksi TÄÄLTÄ. Hyppynarukaan ei paljoa maksa. Ei urheilusta tarvitse tehdä niin isoa numeroa. Se kuin kyykkää. Tai sitten nimenomaan tarvii: urheilu on paljon parempi sijoitus rahalle, kuin merkkivaatteet, baari-illat tai upouusi nojatuoli.

Sama pätee ravintoon.
Tuleeko sinulle ruokajätettä, pilaantuuko ruoka ennen kun ehdit käyttää sen? Lähde siitä. Suunnittele ruokiasi, käytä luovuutta, äläkä osta kolmea erilaista juustoa jääkaappiin. Biojätteen minimointi voi säästää vuodessa paljon. Kymmenessä vuodessa todella paljon. Tee lista edullisista ja terveellisistä ruuista ja rakenna ruokiasi niiden ympärille. Kananmunat, mustaherukat, porkkana, punajuuri, sipuli, kaura, banaanit, siemenet, kaali, palkokasvit jne… Suosi sesonkien mukaista ruokavaliota, pakkaa eväitä ja mieti ” tämä terveellinen valinta on vähän kalliimpi kuin tuo toinen, mutta erotus hinnasta on maksu siitä, että voin hyvin”. ;)

3. "Haluan nauttia elämästä!"

Nyt vai myös huomenna? Myös viiden vuoden päästä? Jos juot humalaan, saat krapulan. Syöt jäätelön ja saat vatsanpuruja.. Oliko hetken hauskuus seurausten arvoista? Syöt kaksin käsin puoli täytekakkua.. Oliko viimeinen suupala niin nautinnollinen? Vastaus kysymyksiin voi joskus olla kyllä…Mutta entä voisitko nähdä itsesi viiden vuoden päästä kiittämässä itseäsi siitä, että ylipainoa ei ole kertynyt, iho on hehkuva ja mieli virkeä. Ajattelemassa, että onneksi muutin elintapojani, vaikka uusien tapojen opettelu oli kaikkea muuta kuin nautinnollista.

Jotta saa isot linjat kuntoon, on ehkä sysättävä aluksi hetken nautinto syrjään, jotta myöhemmin voi nauttia kahta enemmän. Ehkä nautinnon voi saada tyydytyksestä, että pystyy hallita välillä mielitekoja?
Kun isot linjat ovat kunnossa, ei terveelliset elämäntavat missään tapauksessa estä "nauttimista". Päinvastoin. Ei yksi ravintolaillallinen tai jäätelö muuta mitään, kun paketti on kasassa. Silloin vain ne herkutteluhetketkin tuntuvat ihanammilta, kun se ei ole jokapäiväistä. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (ts. elämästä nauttimiseen) liittyy myös se, että voi fyysisesti hyvin ja fyysiseen hyvinvointiin vaikuttaa suoraan elämäntavat.

Terveellinen ruoka on myös hyvää ja liikunnasta oppii nauttimaan. Eli hetken se vain kirpaisee.. Tämä alla oleva raakakakku on täysin terveellinen ja omaan makuuni parempaa kuin perinteinen kermakakku.

4. "Syön jo tarpeeksi terveellisesti..."

Monesti ihmiset valehtelevat itselleen. Jos on ylipainoa, olo huono ja vetämätön, vatsa usein kipeä tai hengästyy portaissa, voi olla aika myöntää itselleen, että jotain voisi tehdä paremmin. Vatsan ainainen turvotus ja kivut eivät ole normaalia. Niistä voi päästä eroon muuttamalla elintapojaan. Kuten harvinaisen monesta muustakin vaivasta.

Monet napostelevat huomaamattaan tai eivät edes tajua, että kuusi kourallista erivärisiä kasviksia ei täyty läheskään päivittäin. Jos syö kerran päivässä salaattia, tai kerran viikossa hyviä rasvoja se ei riitä. Näitä tarvisi joka päivä, jopa joka aterialla. Joskus ruokapäiväkirjan pito voi avata silmät. Juotko 2-3 litraa vettä päivittäin? Ei rasvaprosentti itsestään nouse epäterveellisiin lukemiin. Tai se, että joskus on jaksanut vetää leukoja, ei tarkoita että on vielä 10 vuoden päästä iskussa.

Jos ihminen on valmis laittamaan aikaa ja energiaa kodin ylläpitoon, niin luulisi että sama pätisi myös omaan ruumiiseen (ja sieluun). ”Kotityöt on velvollisuus, pakko jonkun on kotona ne kotityöt tehdä.” Ehkä, mutta voisiko samalla lailla suhtautua itseensä. Jos et sinä pidä itsestäsi huolta, niin kuka? Ehkä kotityöt sujuisivat myös paremmin kun olet ensin itse hyvissä voimissa? Ehkä itseensä satsaaminen on sen verran tärkeää, että jostain muusta voi luopua? Pitäisi olla. Luovu vaikka televisiosta. En tarkoita sen katsomisesta vain suoraan koko masiinasta. Ai se rentouttaa? Niin joogakin.

Sitä paitsi, itse olen treenannut nyt yli seitsemän viikkoa tasan tunnin lihaskuntoa per viikko. Niin kuulit oikein. Vain yhden tunnin. Kolme kertaa viikossa n. 20 minuutin superintensiivinen lihaskunto/cardio harjoittelu. Ajasta liikkuminen ei ole kiinni. Rupea hoitamaan puhelut ja ystävien näkemiset lenkkipolulla. Ala hyötyliikkumaan. Tai keksi lasten kanssa leikki, jossa tulee samalla hypittyä ja pompittua. Menkää metsäretkelle. Aikapula on tekosyistä huonoin. Itse elän sellaista matkalaukkuelämää tällä hetkellä, että treenailen hotellihuoneissakin.. 20 punnerrusta joka toinen päivä on parempi kuin ei mitään.

Ja päätä, että treenaat x määrän viikossa. Ajat voivat vaihdella, mutta älä edes mieti teetkö sen vai et. Tee siitä valinta, jota et valitse. Työsi on valinta, mutta et mieti joka päivä menetkö töihin vai et. Lupaan, että treenaamisesta ja liikkumisesta tulee jossain vaiheessa elämäntapa, etkä osaisi enää kuvitella eläväsi passiivista elämää.

6. "En pysty siihen kuitenkaan.."

Oletko koittanut muuttaa elämäntapojasi niin monta kertaa, ja aina palannut vanhaan, ettet enää usko itseesi. Et oikeasti. Tälle asialle on tehtävä muutos. Jos liityt kuntosaliin ja tavallaan olet jo alitajunnassasi luovuttanut ennen kuin olet päässyt edes vauhtiin, niin lopputulos ei voi olla kuin yksi. Tekosyistä käsittämättömin on mielestäni se, että antaa itsellensä luvan epäillä itseään.

Kirjoita ylös niin monta syytä kun keksit, miksi pystyt siihen. Älä näe muita vaihtoehtoja. Mutta ennen kaikkea, älä ajattele, että voit epäonnistua. Ei tässä asiassa voi epäonnistua. Se täytyy oivaltaa. Ei repsahdus, tai liikkumattoman viikko ole epäonnistuminen. Se on asia joka kuuluu matkaan. Opettelu on mutkikasta ja terveellisiin elämäntapoihin kuuluu epäterveellisetkin asiat. Minullakin. Kyse on suhteesta ja tasapainosta. Kelkka pitää saada käännettyä niin, että 80-90% prosenttia pitkällä aikatähtäimellä ovat hyviä valintoja. Jos tulee yksi huono päivä, seuraavana päivänä sitten paikkaat sitä. Tai yksi holtiton viikko, niin seuraava viikko sitten aavistuksen tiukempi. Ei elämäntapamuutoksessa voi epäonnistua, koska se on prosessi.

Ala siis elää saman tien niin kuin eläisit jo terveellisesti. Terveellisesti elävä ihminen ei diettaa, harrasta megakuntokuuria.. Elä, mutta salli itsellesi vain parasta. Ravitse itseäsi. Pitää ajatella, että omalle kropalle ja päälle kelpaa vain laadukkaat ja hyvää tekevät elintavat. Itselleen arvokkaasta haluaa pitää huolta, sen haluaa säilyvän pitkään hyvänä..Pitää ajatella, että on itse arvokas. Jokainen on, se pitää vain tajuta ja tuntea!! :)