Santsikuppi 45 senttiä

Hirveän pitkä ja ihana viikonloppu. On ehtinyt tapahtua niin paljon. Perjantaina kuljin pendoliinolla pikaisesti Tampereelle eräiden kuvausten perässä. Yöksi pääsin ystävien luokse ja sain maailman parhaan kummitytön syliin edes muutamaksi hetkeksi. Vein tuliaiseksi mustan tyllihameen, joka olisi kuumaa kamaa maailman muotiviikoillakin. Puolivuotias pötkylä näytti prinsessalta.

Toisen, vähän urbaanimman prinsessan kanssa nautin lauantaiaamua Ojakadun alkuperäisessä Vohvelikahvilassa. Idalle vuohenjuustovohveli, minulle gluteeniton mokkavohveli. Ja puhetta niin paljon, että meinasin myöhästyä paluujunasta. Pidimme nurkan sohvapöytää niin pitkään varattuna, että Tampereen hienostorouvat meinasivat hermostua.

Ja kun olin takaisin Helsingissä jo aikaisin iltapäivällä, oli aikaa vielä ystävän kurpitsajuhliin ja valkkarilasilliseen laatumimmien kainalossa. Tänään minä, mukamas aamuihminen, vötkin ja pötkin sängyssä niin pitkään, että päivästä oli puolet jäljellä. Näennäistä siivousta, frendien kolmatta tuotantokautta sopivin väliajoin ja irtokarkkeja pussista, josta on riittänyt iloa jo kolmatta päivää. 485 grammaa oli hyvä idea.

Nyt sisko ja teehetki. Sunnuntaiflunssa tuli vierailulle, ei kiva.

- Henriikka