Pari asukuvaa ja reissukirouksesta

Huomenna on viimeinen lomapäivä täällä Costa Melonerasissa, Gran Canarialla. Yleensä alan tässä vaiheessa toistamaan mantraa "kiva mennä kotiin, kiva mennä kotiin", mutta nyt ei ole vielä käynyt pienessä mielessäkään. No, jos nyt oikein mietitään, niin onhan se kiva mennä kotiin.

Olin nimittäin sitä mieltä, että minun päälleni on langetettu jonkinlainen matkakirous. Siis oikeasti. Tässä vähän faktaa. Viime kesänä Menorcalla oli mahakatarri. Sitä ennen vuosi sitten tässä samaisessa hotellissa ihan hirveä yskä. Sitä ennen kesällä piti matka peruuttaa sairastumisen takia. Sitä ennen Mallorcalla nyrjähti nilkka. Sitä edellisenä jouluna taas täällä GC:lla tuli keuhkokuume. Sitä ennen (oho, kesämatka meni hyvin) Pariisissa teki flunssa tuloaan, ja kuljin ne neljä päivää Ibumaxin voimalla. Toscanassa tuli mahakatarri, jne, jne, jne.

Englannissa aikoinaan sairastin kamalan kurkkutulehduksen, Unkarissa kesäkurssilla sain kaksi ruokamyrkytystä kolmen viikon aikana, Marokossa vain yhden, mutta sitäkin rajumman. Unkarin vuoden aikana olin melkein koko syksyn kovassa kurkunpääntulehduksessa. Saksassa olen käynyt kahdesti, molemmilla kerroilla ihan hirveässä yskässä.

(Anna-Leena Härkösellä on muuten samaisesta aiheesta aivan loistava kolumni. Jotenkin se kolahti tosi kovasti, hehheh.)

Kyllähän tuo jo vie mielen vähän mietteliääksi, ja ajattelin, että universumi haluaa minun pysyvän kotona. Matkoille kun lataa niin hirveästi odotuksia, varsinkin, kun tällainen seuramatkalainen ei nyt kamalasti matkusta. Sitten kun mennään, niin kaiken pitäisi olla tiptop, ja etenkin voinnin.

Siksipä on ollutkin jotenkin ihan ihmeellistä, että nyt on ollut rentoa ja mukavaa. En ole yökkinyt pöntön yllä aamuyöstä, en sitonut nilkkaa, en popsinut antibioottia tai aspiriinia, en edes pyörtynyt koneeseen (tai lentokentälle, kuten Varsovassa).

Päivät ovat kuluneet hotellin isolla allasalueella koripedillä makoillen, lukien, merta katsellen, siipan kanssa jutellen, rantabulevardilla haahuillen. Illalla ollaan syöty hyvin, käyty paseoimassa ja menty nukkumaan yhä myöhempään ja myöhempään. Maanantaina ajelimme Las Palmasiin Massimo Dutteihin (keskustan ja Siete Palmasin) ja vain todetakseni, että liikkeissä oli yhteensä vain yksi paita kokoani. Hmm. Yöt olen nukkunut tosi sikeästi, vain yhtenä yönä näin sen vakipainajaiseni, että luokkaani virtaa kymmenittäin oppilaita, tavarat ovat hujan hajan, kukaan ei kuuntele, ja esitystäkin pitäisi valmistaa...

Mutta nyt, alan valmistautua taas laiskaan parituntiseen jossain Melonerasin ihanissa ravintoloissa ihmisiä katsellen... Ja illemmalla syödään hyvin. Pitäkäähän peukkua, että matkakirous ei iske viimeisenä päivänä. En usko. Universumi, ähä kutti!

Jumpsuit Mango, sandals Acient Greek, sunnies Tom Ford

Shirt Ouí, down coat Uniqlo, jeans Gap, loafers from Mallorca

Hat H&M, t-shirt Kapp Ahl, shorts H&M
Mukavaa keskiviikkoa!
Ps. Kommentointi taas päällä, ikävöin jo teidän kuulumisia!