Tapasin iltapäivällä hyvää ystävääni, ja päädyimme syömään Strindbergille. Hyvänen aika, en ollut koskaan käynyt itse ravintolassa, vaikka kahvilassa tietenkin olen käynyt lukemattomia kertoja. Paikka oli hienostuneen rento, hivenen kustavilaistyyinen värityksineen ja medaljonkituoleineen. Tykkäsin erityisesti siitä, että tuoleja oli monenlaisia! Ikkunapöytään ei päästy, mutta mukavasti ravintolan perälle kuitenkin juttelemaan. Tilasin caesar-salaatin, ystävä clubsandwitchin, ja annokset olivat niin runsaan suuret, että täytyi tunnustaa tappionsa vatsan syvyydestä.
Pääruuat näyttivät olevan keskimäärin 27€:n tienovilla, lista oli mielenkiintoinen. Atmosfääri oli mukavan rauhallinen. Mikään ihan nuorisopaikka se ei näyttänyt olevan. No ei haittaa tosiaan! Palvelu oli hurjan ystävällistä, ja leipäkorissa hyvänmakuista näkkäriä!
Mukavaa torstaita, täällä taidetaan napsauttaa digiboksi auki ja katsoa Nashville. Soundtrack onkin soinut jo monta päivää...
Ps. Muistahan
Instagram - se päiittyy blogin ohella, myös
Facebookiin tulevat postaukset kätevästi!