Talvella tuulee – miksi se pitää yrittää kieltää?
Image..
Käsi ylös, kuka on kuullut seuraavan väitteen: ”Kyllä tuulisähkö loppuu, kun talvella korkeapaine iskee ja pakkaset paukkuvat.” Itse en ole edes jaksanut laskea, kuinka monta kertaa muuten ihan järkevät ihmiset ovat tätä toistelleet.
Korkeapaine on nyt ollut Suomen päällä pari viikkoa ja pakkanen nipistellyt poskia, joten nyt tuulivoimalat ovat varmaan olleet poissa pelistä. Väärin.
Tekniikka & Talous ehti jo hauskoin sanakääntein ilkkua, kuinka (mikä?) seisoo kuin tuulimylly talvella. Ja seuraavana päivänä oli vedettävä sanat takaisin, sillä totuus olikin toisenlainen.
Erehdys oli ymmärrettävä, sillä seisokkiuutisessa oli käytetty lähteenä sentään kantaverkkoyhtiö Fingridiä, jonka luulisi olevan jonkinlainen auktoriteetti kertomaan, mitä Suomen sähköverkossa tapahtuu. Fingridin seurannasta vain sattuu puuttumaan yli puolet Suomen tuulivoimakapasiteetista. ”Reaaliaikaisen seurannan ulottaminen kaikkiin voimaloihin ei ole taloudellisesti mielekästä”, sanoi Fingridin asiakaspäällikkö Petri Parviainen Tekniikka & Taloudelle. Ilkeä ihminen voisi epäillä, ettei se myöskään ole poliittisesti mielekästä ainakaan niiden mielestä, jotka haluavat pitää Suomen sähkömarkkinat tiukasti suurten energiayhtiöiden ja raskaan teollisuuden näpeissä.
Tai sitten Fingridin tehomittarit ovat niin karkeaa luokkaa, etteivät ne erota ydinreaktoria pienempää sähkön lähdettä. Olkiluoto 3 on muuten vuodesta 2009 – jolloin sen piti valmistua – tuottanut viimeisen neljän vuoden aikana verkkoon tehoa tasan nolla megawattia.
Fingrid jaksaa myös säännöllisesti joka joulukuu muistuttaa, kuinka Suomi on tuontisähkön varassa. Eipä ole yhtenäkään jouluna kinkku jäänyt paistamatta – paitsi kasvissyöjillä. Tuonnin varassa eläminen olisi loppunut aikaa sitten, jos vuonna 2002 olisi Olkiluodon sijaan panostettu kotimaisen energiatuotannon rakentamiseen. Tuossa vuodelta 2012 olevassa esimerkissä Fingrid kertoi myös, että ”Keski-Euroopassa sähkön toimitusvarmuudesta ollaan huolestuneita muun muassa perustuotannon vähentyessä merkittävästi Saksan ydinvoimapäätösten myötä.” Todellisuudessa vuonna 2012 Saksan sähkönvienti nousi ennätyslukemiin.
Tarinan opetus on, että aina kun jossain näkee otsikoita sähköntuotannosta, on syytä epäilyyn. Paras on seurata tilannetta itse, vaikkapa tästä. Lähinnä Tanskan ja Ruotsin käyriä seuraamalla pääsee käsitykseen tuulivoiman vaihtelusta. Sähkön hinnasta voi päästä käsitykseen täällä. Kannattaa iltapuhteeksi surffata vaikka tutkimalla sähkön markkinahintaa Tanskassa (linkin takana alueet DK1 ja DK2). Lupaan, että se on hyvä kotiläksy niille, joiden mielestä maassa, joka tuottaa kolmanneksen sähköstään tuulivoimalla, sähkön tuotanto on kallista.
Palataan taas pakkaseen: vain aivan korkeapaineen keskuksessa on tyyntä. Sen ympärillä ilma pyörii myötäpäivään. Tämä on jokamiehen kyökkimeteorologiaa, jonka esimerkiksi veneilijät hyvin tuntevat. Silloin siis tuulee maan tai meren pinnassakin, ja tuulivoimaloiden napakorkeudessa reilusti enemmän. Tuuliatlaksesta näkee havainnollisesti, kuinka harvinaista on, että Suomessa tuulee alle kolme metriä sekunnissa. Sen lisäksi pakkasilma on kesäilmaa tiheämpää, mikä lisää tuulivoimalan tehoa. Lopputulos: tuulisähköä syntyy varmasti myös silloin, kun pakkanen on kipakkaa.
Totta kai uusiutuvan energian työllisyysvaikutus kotimaassa ja uusiutuvan energian positiivinen vaikutus Suomen vaihtotaseeseen ovat asioita, joita arvostan. Tosin minulle riittävä perustelu puhtaan, uusiutuvan energian käyttöönotolle on jo se, että se on puhdasta ja uusiutuvaa. Ymmärrän kyllä, että on olemassa ihmisiä, joiden mielestä sillä ei ole mitään väliä. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi todellisuutta pitää vääristellä.
JUHA AROMAA
