Suomi on Arktiksen suojelun maailmanmestari
Samaan aikaan kun Norjan hallitus viittaa kintaalla arktisen öljynporauksen ympäristöuhkille, Suomi saa kiitosta toimistaan Arktiksen suojelun puolesta. Kanadan Greenpeace onnitteli tällä viikolla Suomea arktisen ympäristönsuojelun edelläkävijyydestä. Suomen suurlähettiläs Ottawassa sai komean jäävuorikakun.
Suomi on ensimmäinen arktinen maa, joka on esittänyt suojelualueen perustamista pohjoisnapaa ympäröiville kansainvälisille vesille. Suomen suurlähetystöt ovat saaneet onnittelutervehdyksen myös Saksassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Sveitsissä, Puolassa ja Espanjassa.
Teot viestivät tehokkaimmin, millainen maa Suomi on. Taannoisen maabrändityöryhmän raportin mukaan ympäristöosaaminen ja neuvottelutaidot ovat Suomen keskeisiä vahvuuksia, joihin nojaten voimme ratkaista vaikeita globaaleja ongelmia. Arktiksen tulevaisuus on polttava globaali kysymys, jossa Suomen maabrändivahvuudet tulevat tarpeeseen. On erinomaista, että Suomi on kunnostautunut Arktiksen suojelijana kansainvälisissä yhteyksissä. Yhteiset pelisäännöt alueen käytölle tarvitaan nyt, kun aiemmin luontaisen rauhoituksen tuonut jää sulaa vauhdilla.
Ministeri Tuomioja avasi pelin Kirunassa
Ulkoministeri Erkki Tuomioja puhui Suomen tavoitteesta ensimmäisen kerran Arktisen neuvoston kokouksessa Kirunassa vuosi sitten toukokuussa. Tuomiojan mukaan ”Pohjoinen jäämeri arktisten valtioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella olisi luonnollinen osa laajempaa mertensuojelualueiden verkostoa”.
Elokuussa 2013 Suomen hallitus julkaisi Arktisen strategiansa, jonka myötä suuren arktisen suojelualueen perustamisesta tuli koko hallituksen tavoite. Strategian tavoitteena on kehittää ”arktisen alueen suojelualueiden verkostoja sekä erityisesti Pohjoisnapaa ympäröivän, rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevan kansainvälisen merialueen suojelua”. Strategian tavoite sitovista, kaikille yhteisistä öljynporauksen turvastandardeista olisi sekin tärkeä askel eteenpäin. Euroopan Parlamentti hyväksyi maaliskuussa päätöslauselman näiden samojen tavoitteiden puolesta.
Asiantuntijat Helsingissä: jää on erityisen arvokasta
Ympäristöministeriö isännöi maaliskuussa Helsingissä kansainvälistä asiantuntijatyöpajaa, joka käsitteli arktisten merialueiden suojeluarvoja. Työpajassa todettiin, että arktisen merijään alueet täyttävät YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaisen ekologisesti ja biologisesti merkittävän alueen (EBSA) kriteerit. Jään reunavyöhyke on erityisen tärkeä ruokailualue turskalle, jääkarhulle, hylkeille, sarvivalaalle sekä eräille lokkilajeille. Ympäristöministeri Niinistö korosti työpajan tervetuliaispuheessaan, että ”arktinen ympäristönsuojelu on Suomelle keskeinen asia. Edistämme sitä aktiivisesti Arktisesssa neuvostossa ja muissa alueellisissa elimissä, erilaisissa YK-yhteyksissä ja kansallisella tasolla”.
Arktis suomalaisten sydämissä
Arktiksen suojelulla on suomalaisten tuki. Greenpeacen marraskuussa 2013 Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Jäämeren luontoa pitää suojella perustamalla suojelualueita. Arktis asuu ihmisten sydämissä myös muualla: Greenpeace Canada julkisti tänään torstaina StratComin tekemän mielipidetutkimuksen, jonka mukaan 80 prosenttia kanadalaisista kannattaa pohjoisnapaa ympäröivien kansainvälisten vesien suojelua. Grönlantilaisten enemmistö puolestaan pitää öljyvuotoja merkittävimpänä ympäristöuhkana Grönlannin vesillä.
Vetoomuksen Arktiksen suojelun puolesta on allekirjoittanut yli viisi miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Muissa maissa odotetaan nyt, että Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa ja kannustaa yhä useampia hallituksia Arktiksen suojelun tueksi.
