Tänä kesänä ExxonMobil, yksi maailman suurimmista öljy-yhtiöistä, ja venäläinen valtionyhtiö Rosneft yrittävät öljynporausta hankalammissa olosuhteissa kuin kukaan koskaan. On ainakin kymmenen syytä, joiden vuoksi yhtiöiden poraushanke kaukaisella Karanmerellä on huono ajatus:
Karanmeri on jäässä 300 päivänä vuodessa. Jään paksuus on paikoin jopa 16 metriä. Talvisin lämpötila putoaa hyytävään -46 asteeseen. Jopa Exxonin ja Rosneftin omat asiantuntijat varoittavat olosuhteiden olevan öljynporausta ajatellen hyvin äärevät.
Exxonin ja Rosneftin porauskohde on aivan Venäjän Arktisen kansallispuiston tuntumassa. Itse asiassa alueet ovat osittain päällekkäiset. Kansallispuisto tunnetaan jääkarhuistaan ja suurista mursuyhdyskunnistaan. Siellä pesivät linnut muodostavat yhden pohjoisen pallonpuoliskon suurimmista lintuyhdyskunnista. Öljyonnettomuudella olisi katastrofaaliset seuraukset kansallispuistossa.
Emme tiedä, miten Exxon ja Rosneft toimisivat öljyonnettomuuden sattuessa (ja Karanmeren oloissa onnettomuuden riski on huomattava). Yhtiöt eivät ole julkistaneet öljyntorjuntasuunnitelmaansa, vaikka olemme pyytäneet sitä nähtäväksi yli kolme kuukautta sitten. Toivottavasti heillä ylipäätään on suunnitelma!
Vaikka yhtiöillä olisi öljyntorjuntasuunnitelma, pidetään sormet ristissä, ettei onnettomuus tapahdu yhtenä niistä 300 päivästä, joina Karanmeri on jäässä. Meren ollessa jäässä öljyvahingon tehokas siivous on mahdotonta. Öljy leviäisi ympäriinsä ja sitä joutuisi arktisten kalojen nieluun, merilintujen höyhenpukuihin ja hylkeiden ja jääkarhujen turkkeihin kohtalokkain seurauksin.
Exxon ei ole saanut kiitettäviä arvosanoja öljyntorjunnasta ennenkään. 25 vuotta sitten yhtiön alus Exxon Valdez ajoi karille Alaskassa. 11 miljoonaa barrelia raakaöljyä valui mereen, ja osan siitä voi havaita omin silmin vielä nytkin.
Image..
Ei vaikuta siltä, että öljy-yhtiöt huolehtisivat erityisemmin öljyvuodoista Venäjällä. Siellä maahan valuu joka vuosi kuusinkertaisesti Deepwater Horizon -vuodon verran öljyä. Rosneft on vastuussa useissa tapauksissa.
Exxonin kaavailema öljynporaushanke on paitsi olosuhteiltaan äärevin, myös kauempana kaikesta kuin koskaan aikaisemmin. Lähin helikopteritukikohta on Murmanskissa 1600 kilometrin päässä. Miehistöä ei siis esimerkiksi voida kuljettaa paikalle helikopterilla, vaan paikalle siirtyminen merkitsee aina 4-5 päivän laivamatkaa. Onnettomuustilanteessa apu on todella kaukana.
Öljynporaus Arktiksen haastavissa oloissa on kalliimpaa kuin “normaali” öljynporaus. Exxon on jo nyt käyttänyt tähän hankkeeseen kolme kertaa enemmän rahaa kuin tavallisesti. Ehkä yhtiö on siksi niin sitoutunut viemään projektin läpi. Arktinen öljy ja kaasu ovat asiantuntijoiden mukaan maailman kalleimpia fossiilisia polttoaineita. Taloudellinen riski, ympäristöriski, turvallisuusriski… Exxon ja Rosneft pelaavat uhkapeliä osakkeenomistajien ja sijoittajien rahoilla.
Voisi kuvitella, että maailman äärevimmässä arktisessa öljynporaushankkeessa käytettäisiin uusinta ja parasta teknologiaa. Mutta yhtiöt löysivätkin vanhan norjalaisen öljynporauslautan, jota on kyllä käytetty paljon, muttei koskaan jäätyvällä merialueella. Lauttaa yritettiin varustaa norjalaisella telakalla Karanmeren koitokseen miten parhaiten taidettiin.
Ilmastoasiantuntijat muun muassa kansainvälisessä energiajärjestö IEA:ssa ovat sanoneet, että suurin osa jo tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista on jätettävä käyttämättä, jotta ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset voidaan välttää. Ei siis ole mitään järkeä etsiä Arktikselta uusia öljyvarantoja.
Kampanjamme arktisen öljynporauksen pysäyttämiseksi ja Arktiksen suojelemiseksi jatkuu. Tule mukaan osoitteessa savethearctic.org
ERLEND TELLNES
Kirjoittaja on Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Norjassa