Tärkeä askel kohti arktista suojelualuetta
YK:n biodiversiteettikokouksessa otettiin tärkeä askel kohti arktisen suojelualueen syntyä, kun Pohjoiselle jäämerelle määriteltiin kaksi biodiversiteetiltään merkittävää aluetta.
Arktis on suojeltava. Se ei kestä öljynporausta eikä teollista kalastusta. Arktiksen suojelemiseksi tarvitaan myös erityinen suojelualue, jolla ei kalasteta, ei porata öljyä, eikä siellä ole merenpohjan kaivostoimintaa eikä sotilaallista toimintaa. Alue perustettaisiin Pohjoiselle jäämerelle, pohjoisnapaa ympäröivälle merialueelle rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolelle.
Tämä jään peittämä alue on maailman viimeisiä neitseellisiä merialueita. Se on erityisen haavoittuva, varsinkin kun ilmastonmuutos sulattaa merijäätä ja muuttaa meren elinolosuhteita. Merijää on sananmukaisesti perusta alueen ravintoketjuille. Mikro-organismit ja eläinplankton elävät jään alapinnalla. Ilmastonmuutos uhkaa Jäämerta myös happamoittamalla merivettä.
Suojelualuetta ovat jo vaatineet useat Arktisen julistuksen allekirjoittaneet. Allekirjoittajien joukossa ovat esimerkiksi Kiribatin presidentti Anote Tong, jonka kotimaa on katoamassa mereen ilmastonmuutoksen seurauksena, Jordanian kuningatar Noor, Dalai Lama, Patti Smith ja Sir Paul McCartney. Suomesta julistuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa Pentti Arajärvi, Ralf Gothóni, Okko Kamu, Leif Segerstam, Esko ja Kreeta Salminen ja arkkipiispat Kari Mäkinen ja Leo.
Tärkeää on myös Suomen toiminta valtiona. Arktisessa strategiassaan Suomi ehdottaa suojelualueiden perustamista Pohjoiselle jäämerelle. Lokakuussa järjestettiin biologista moninaisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen 12. osapuolikokous Etelä-Korean Pyeongchangissa. Greenpeace oli paikalla esittelemässä ehdotusta arktisesta suojelualueesta oheistilaisuudessa, jossa asiaa esittelivät Greenpeacen lisäksi myös Suomen valtuuskunnasta Henna Haapala ja Ruotsin valtuuskunnasta Staffan Danielsson. Korealaisen syysillan kylmyydessä (kokoukset pidettiin suurissa teltoissa) sanoma arktisesta suojelualueesta sai lämpimän vastaanoton.
Hyvä vastaanotto jatkui myös varsinaisessa osapuolikokouksessa, jolle oli esitetty merialueiden hyväksymistä ekologisesti ja biologisesti merkittäviksi alueiksi (EBSA). Näistä kaksi (The marginal ice zone and the seasonal ice-cover over the deep Arctic Ocean ja Multi-year ice of the Central Arctic Ocean) vastaa hyvin Greenpeacen ehdottamaa suojelualuetta. Alueet saivat EBSA-statuksen ja Greenpeacen lisäksi Suomikin on iloinnut päätöksestä, joka on hyvin linjassa arktisen strategian kanssa.
Arktisten merialueiden määritteleminen EBSA-alueiksi on kansainvälinen tunnustus sille, kuinka merkittäviä nämä alueet ovat maapallollemme. Vielä ei kuitenkaan olla maalissa, vaikka tämä tärkeä askel onkin. Nyt valtioiden on tehtävä oma osuutensa ja huolehdittava, että nämä alueet todella tulevat suojelluiksi.
Sinua tarvitaan edelleen näihin talkoisiin. Meitä Arktiksen puolustajia on jo yli kuusi miljoonaa. Jos kaverisi ei jo ole mukana, pyydä joukkoon. Ja pidä huolta, että ensi kevään vaalien jälkeenkin Suomi on Arktiksen suojelun etujoukoissa.
JUHA AROMAA
