VIIMEINEN VÄINÄMÖINEN

Ja hyvää pääsiäistä ystävät! Nyt on käytetty tuo Louhettaren luolan Väinämöinen pientä sinistä nöttöstä vaille loppuun asti! Johan siitä syntyi huivi ja pipo...Mutta jotenkin nyt koin syvää kiintymystä tähän lankaa. Viimeiseksi halusin vielä jotain harmaavoittoista, vaikka sitä olikin jäljellä ihan tosi vähän vaan.
Musta tuli viime keväisten Ruista ranteeseen -kämmenikkäiden myötä vannoutunut kämmenikäs ihminen. Kämmenikkäiden kans kun on vaan niin helppo elää; kädet pysyy lämpiminä ja tarvittaessa saa jemmattua sormetkin sinne sisään jos on enemmän viimaa. Ja sit voi tietty käyttää helposti kännykkää, mikäs sen tärkeämpää! Niinpä langanloput päätyi kämmenikkäiksi. Nämä tein hieman muunnellen tuota mun Ruista ranteeseen -ohjetta, silmukkamäärän taisin tiputtaa peräti neljäänkymmeneen, varsi on tietty paljon lyhyempi ja resorit pidemmät. Hieman meinasi tuo harmaa loppua kesken, ja varsi oiskin voinut olla vähän pidempi, mutta toimii nuo noinkin.

Ja että nyt erityisesti välittyisi tämä pääsiäinen, niin pakko kuulkaas laittaa tähän pääsiäisnoita kissoineen. Tämän on pienen pieni hanne omin pikku kätösin, tunteella ja innolla askarrellut joskus vuosia sitten. Tuo kissa on niin liikuttava! Noita-akka pääsi kissoineen koristamaan nyt pääsiäisenä mun vanhempien pihalle perinteisen pääsiäiskuusen(?!?) oksia pääsiäisen ajaksi.

Jännä muuten, että mua edelleen neulotuttaa, vaikka on jo aikas kunnolla kevät. Yleensä tähän aikaan alkaa neulonta tökkiä. No mutta tänään lähti tilaukseen Molla Millssin UUSI VIRKKURI -KIRJA!!!! joten ehkä se...ööö...virkkuusi(?) sieltä nostaa taas päätään! Lisäksi tein nyt viikonloppuna kevään ekat betonihommelit, ja se jos mikä on aina varma kesän merkki ;)
Vieläkö te neulotte?
-hanne