Lukijoiden rakkaat turhakkeet
Maaliskuussa mennään jo, buddies! Muistan lapsena talven turhauttamana ajatelleeni, että maaliskuussa alkaa kevät. Silloin riitti lumikinoksia vielä helmikuun jälkeenkin, mutta nyt todella tuntuu siltä.
Maaliskuun alun kunniaksi lykätään jakoon lukijoiden lähettämiä kuvia ihanista, mutta täysin turhista tavaroista. Omien turhien härpäkkeiden inspiroimana pyysin teitä laittamaan virtuaaliteitä kuvia omista turhakkeistanne ja tarinoista niiden takana. Lohdullista tietää, etten ole tämän maailman ainoa ihminen, jonka kirjahylly nuokkuu kummallisia, hyödyttömiä ja kauniita esineitä. Here you go!
”Saanen esitellä pari suosikkiturhakettani, eli kirpparikoirat!
Pienen hollantilaiskaupungin pihakirppikseltä löydetty keltainen bulldog oli yksinkertaisesti niin huvittavan näköinen, etten voinut olla käyttämättä kolmea euroa saadakseni tuota hullunkurista möhkälettä huoneeseeni. Valkoinen posliinikoira on puolestaan Amsterdamin Waterlooplein-kirppikseltä. Se vaikutti niin oivalta parilta jo olemassa olevalle koirafiguurilleni, että ostin sen bulldogin kaveriksi.
Rekvisiittana on jonkun hylkäämä teko-orkidea, jonka poimin viikko sitten kotimatkalla kadun varrelta piristämään kasvitonta asuntoamme. Kortti ”Come to Finland” on vuosia sitten saatu ja niin pirtsakka kaikkine väreineen, että olen sinnikkäästi sinitarrannut sen jokaisen asumani huoneiston seinälle. Kortti on vanhemmiltani ja teksti kenties ei-niin-hienovarainen vihje. :)”
”Tässä on oma aivan ihana turhake! Ostin sen joskus kirpparilta hintaan 0,20e! Olen yrittänyt keksiä sille jonkun tarkoituksen ja säilytän siellä kaikkea hyödyllistä mitä voi koska vaan tarvita, kuten pari kolikkoa, pampula, pari pinniä, huulirasva, särkylääkettä. Mikkikassi reppuun ja menoks!”
Elina
”Tässä mun turhake-kuva: Erilaiset vanhat lasipullot ja -purkit, mulla on niitä varmaan 15 kappaletta.
Aluksi ajattelin niitä kukkamaljakoiksi, sisustusesineiksi ja ruuan säilytykseen ja hups vaan, yhtäkkiä niitä olikin vähän liikkaa. Joskus saattaa kukat päästä pulloon (kun niitä muutaman kerran vuodessa kotiin ostan), mutta enimmäkseen nämä vain seisovat hyllyillä tyhjän panttina pölyttymässä. Mut en mä niistä osaa luopuakaan, ne on niin kauniita! Ja mitä jos joskus tarvii enemmän kuin pari…”
”Kuvassa hellokittymäkkäripehmo thaimaasta, pupukaiutin clasulta, kisukumi ja miniyliviivaustuoksutussit Singaporesta. Mitään näistä en oikeastaan tarvitse, mutta koulumuistiinpanot ja kalenterimerkinnät piristyvät kummasti kun niihin käyttää tuoksutusseja.”
”Kirjoittelen Kirppisrakkautta-blogia ja aika usein raahaan kirpputoreilta kotiin kaikkea vähän hoopoa, mutta ihanaa. Tässä yksi blogissanikin vilahtanut vinkulelu. Karhu on hieman tahmeapintainen, eli kauhean usein siihen ei tule edes koskettua..”
”Moi!
Kyselit blogissa kuvia turhista, mutta ah niin kivoista asioista. En IKINÄ osallistu näihin, mutta nyt oltiin itsellenikin niin rakkaan asian äärellä, että ajattelin että tästä on pakko joku kuva laittaa, kämpästä kun löytyy näitä turhuuksia kasapäin. Ongelmaksi tulikin oikeastaan runsaudenpula: valitsenko eteisvahtina toimivan sinisen styroks-virtahevon, kahden litran mittapullomaljakon vai ne saksalaiset pelikortit, joiden edustamasta pelistä ei ole hajuakaan mutta joissa on kivoja kuvia.
Päädyin sitten kuitenkin tähän. Malmin korupajan sormusrasiaan, aka roskaan. Eräänä iltana (vuosi? pari? sitten) olin kotimatkalla, kun kävelykadulla tämä tuli vastaan, yksinäisenä lojumassa. Sanomattakin selvää, että mieleen suorastaan räjähti noin miljoona kysymystä. Miksi? Miten? Kenen? Mitä on tapahtunut? Onko se ollut osa kosintaa vai kenties omaisuusrikoksen peittelyä? Jotain jännäähän siihen on liityttävä, sormusrasiat eivät kuitenkaan ole ihan niitä yleisimpiä kadulla vastaan tulevia roskia, ainakaan täällä Jyväskylässä. Sanomattakin selvää sekin, että pakkohan se oli ottaa mukaan.
Nyt se hengaa kirjahyllyssä ja pitää tallessa tuota säästölippaan avainta, joka aikaisemmin oli jatkuvasti menemäisillään imuriin ja milloin mitäkin. Varmaan sille muitakin säilytysratkaisuja olisi ollut, mutta edelleen tuon rasian näkeminen saa kuvittelemaan kaikkia niitä mahdollisia tarinoita sen menneisyydestä.”
Tiina
”Pyysit blogissasi ihania turhakkeita, tässä yksi. Sen nimi on Mötkö ja esikuva Lock Nessin hirviö, pelastanut monta päivää :)”
Lotta
”Tässäpä olisi joitakin minun turhia mutta niin ihania esineitä, joista kokosin muutaman kollaasin.”
”Minulle turha, mutta kuitenkin aivan ihana esine on tämä vihreä lintu. Lintu on oikeasti mustekynä, mutta muste oli kuivunut jo silloin, kun sain kynän veljeltäni lahjaksi. Toisin sanoen en ole voinut kirjoittaa tällä kynällä mitään, mutta en ole raaskinut heittää sitä roskiinkaan, vaan se on kulkenut mukanani koriste-esineenä.”
Heidi
”Pelastin tämän pikkurillinpään kokoisen Babushkan kadulta, jonka jälkeen se on kulkenut onnenamulettina lompakossa. Olen kuitenkin melkein varma että tämä pieni Babushka on hukannut pienen ystävänsä, joten jos joku kaipaa korvakorulleen paria, olen valmis luopumaan amuletistani!
Sen pituinen se.”
Paju
www.shegoeswiththeflow.blogspot.fi
—————-
Siinä niitä nyt oli. Ihan huippuja, kiitos kaikille kuvansa lähettäneille. En ehtinyt kaikkien sähköposteihin vastata, mutta kuvia ja tekstejä tihrustin ajatuksella. Yritetään kaikki pysyä sopivan hamstraamattomina, mutta kuitenkin niin leikkisinä, että joskus voi kantaa turhan mutta hyväntuulisen purulelun kotiin.
Aurinkoa maaliskuuhun. Ollaan ansaittu jo kevät.
- Henriikka
Ps. Lupasin arpoa kaikkien kuvansa lähettäneiden kesken jotain aivan ihanaa ja täysin turhaa. Yllätyspaketti lähtee tällä kertaa Hannalle. Puss och kram!
