Kotityöselfie ja silitysjuttuja

Vallan ironista, että sitä on ominut lempivaatteekseen ne, joissa on kovin homma - silittäminen. Kaikista, kaikista, kaikista kotityöistä inhoan eniten silittämistä! (Kakkospaikkaa pitää astianpesukoneen tyhjääminen.) Imuroin, järjestelen, pyyhin pölyjä mielelläni. Intohimoni on kaappien ja laatikoiden siivous. (Weird, I know...) Olen myös intohimoinen järjestelijä - tavaroille pitää olla omat pikku rasiansa ja laatikkonsa. Tiedän tasan tarkkaan, mistä meillä löytyy nastapurkki tai pakkausteipit. Myös kenkienhuoltovälineet ovat omassa laatikossaan. Mies valittaa, että lehdet katoavat, ennen kuin hän ehtii ne lukea. Vainoan jatkuvasti ylimääräisiä käyttämättömiä astioita, tavaroita, vaatteita. Minimalisti minussa tuntuu voimistuvan iän myötä.
Mutta se silittäminen. Monesti sunnuntaipäiväni on tekosyitä tekosyiden perään, etten joutuisi kodinhoitohuoneeseen selvittelemään pyykkiä ja tarttumaan rautaan. Ja koska siellä nyt sattuu odottelemaan kuusi valkoista puuvillapaitaa ja kolme silkkipaitaa kätevän emännän toimintatuokiota, niin ei auta tekosyyt. Plus sitten ne muut vaatteet. Äiti silittää sukatkin. Itse en ihan siihen jaksa taipua...
Moni kiva paita on jäänyt ostamatta sen takia, että se ei satu olemaan luonnonmateriaalia, puuvillaa tai silkkiä. Viskoosinkin kanssa on vähän niin ja näin. Olen oppinut syynäämään materiaaliselostuksia intohimoisesti. Silitysvapaahan tekokuitu olisi. Mutta, kun se vain tuntuu päällä joko kylmältä tai hiostavalta. Siispä otan taas jälleen kerran raudan kauniiseen käteen ja vietän sen tunnin Spotifyn ja pyykkivuoren kanssa.

Mikä on teidän inhokkikodinhoitojuttu? Ehkä silittäminen, kuten allekirjoittaneella? Vai siivoaminen...?
Reipasta maanantaita!
Ps. Tuo kotityöselfie - paita Soya Conceptin ja haalarit Seppälä, meikki sunnuntaikuvauksien jäljiltä...

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa, Facebookissa ja Instagramissa.