Lipponen, pohjoinen tahtotila ja arktisen öljyn ongelma

Image.. Kun entinen pääministeri Paavo Lipponen tekee selvityksen Elinkeinoelämän keskusliitolle arktisista liiketomintamahdollisuuksista, on parempi katsoa tarkemmin, mistä on kyse. Pohjoinen tahtotila pyrkii osoittamaan, että Suomesta voisi tulla Euroopan unionin arktisen politiikan johtaja, joka saa rykivään talouskasvuunsa uutta nousua pohjoisesta.

Ei ole suuri yllätys, että ympäristö- ja ilmastoasiat ovat jääneet sivurooliin, onhan kyse nimenomaan liiketoimintamahdollisuuksiin pureutuvasta paperista. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että paperi sivuuttaa ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen liiketoiminnan keskinäisriippuvuuden tavalla, joka on pahimmillaan haitallista itse liiketoiminnalle.

Raportin julkistamistilaisuudessa korostettiin kovasti tieteen roolia. Yksi ehdotuksista olikin, että Suomeen perustettaisiin arktinen yliopisto. Siksi tuntuu kovin oudolta, että ilmastotiede on sivuutettu lähes kokonaan. Nature-lehdessä julkaistiin hiljattain tutkimus, jonka mukaan kaikki arktinen öljy ja kaasu pitää jättää maahan, jos haluamme rajoittaa ilmastonmuutoksen kahteen asteeseen. Tähän ristiriitaan ei saatu vastausta, vaikka Sampsa Vilhunen, kollegani WWF:ltä, sitä erikseen Lipposelta tiedusteli. Sen sijaan saimme kuulla, että ilmastonmuutos on vakava uhka ja sademetsiä pitää suojella, koska ne ovat tärkeitä hiilinieluja.

Arktisen liiketoiminnan yhteydessä viljellään kovin mieluusti ajatusta “luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä”. Öljyvarojen kohdalla tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Uuden teknologian ja osaamisen avulla poraamisesta saattaa tulla turvallisempaa. Se ei kuitenkaan poista arktisen öljynporaamisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan välitöntä ristiriitaa.

Suomalaiset jäänmurtajat Shellin projekteissa eivät tee arktisesta öljynporauksesta kestävää. Tämä etenkin, kun Shellin poraushanke olisi vaakalaudalla ilman suomalaisten murtajien osallistumista.

Lipponen peräänkuuluttaa Suomelta selkeää “pohjoista tahtotilaa” ja strategiaa arktiselle liiketoiminnalle. Raportille on annettava tunnustusta siitä, että mahdollisuuksia on haettu laajalla näkemyksellä, eikä paperi keskity pelkästään hiilivetyjen hyödyntämiseen.

Suomen selkeä pohjoinen strategia ei kuitenkaan voi perustua vedonlyönnille sen puolesta, että ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa epäonnistutaan.

Olli Tiainen
Arktis-kampanjoitsija