Hei mulla on epäkkäät, eli viikko OnRampia takana

Yhteistyössä CrossFit Santasport.

Viikko sitten maanantaina CrossFit Santasportille asteli hyvin jännittynyt tyttö, jonka odotukset olivat korkealla. Sama tyttö oli seuraillut ahkerasti blogikollegoiden hulluja treenejä Vetosalilla ja katsellut Youtubesta lukemattomia What is CrossFit?-videoita miettien silti mitähän tuleman pitäisi.

Ensimmäisen treeniviikon jälkeen jännitys on muuttunut innostukseksi, lihaskivut siedettävimmiksi ja itsensä ylittäminen jokaisen treenikerran tavaksi.

Ei se aina niin auvoista ole.

Minulle ei ole yleensä hankaluuksia tuottaa tekstiä, mutta tätä tekstiä naputellesani tajusin kuinka vähän saan oikeastaan sanotuksi siitä mitä olen viime viikolla saanut kokea. Kyse ei ole pelkästä treenaamisen ilosta, pelkästä CrossFitistä lajina tai pelkästä itsensä ylittämisestä.

Kyse on omalla kohdallani jostain paljon suuremmasta. Ensimmäistä kertaa vuosiin minulla on energiaa ja virtaa ihan oikeaan treenaamiseen, aivan kuin silloin nuorempana tyttönä. Viime vuonnahan yritin aloittaa säännöllisiä treenejä, mutta lisämunuaisten ylikierrokset yhdistettynä kilpirauhasen vajaatoimintaan pistivät kunnon stopin hyvälle yritykselle. Jos joku ei tiedä, noiden kahden yhtälö tuo mukanaan voimattomuuden, kerää maitohappoja jo pienestäkin liikunnasta, nostaa sykkeet taivaisiin pelkästä kävelystä ja muuta epämiellyttävää.

Siksi olen niin kiitollinen jokaisesta treenistä, jonka saan nyt terveempänä tehdä. Treenien jälkeen olen väsynyt ja onnellinen, en pelkästään väsynyt. Kaikin puolin muutenkin elämässä on lähtenyt inspiroituneen tekemisen vaihde päälle, sen tulette näkemään täälläkin tämän vuoden puolella vielä moneen otteeseen!

CrossFitiin sisältyvät perusliikkeet ovat aivan mahtavia, koska ne rasittavat lihaksistoa paljon monipuolisemmin kuin pelkkä laitteesta toiseen hyppiminen. Varsinkin viime viikon kyykkyharjoitukset olivat ihan rautaa. Latasin ekoihin kyykkyharjoituksiin tankoon sellaiset 25 kg ja teimme parin kanssa 10-8-6-4-2 toistot vuorotellen. Nelossarjan viimeisen toiston kohdalla Saija tuli kohdalleni ja sanoi alemmas! — tein tietysti kuten käskettiin, sillä seurauksella etten päässyt yksin ylös :D Viime viikolla lihakset olivat aivan hapoilla alkujärkytyksestä, joten jalat tutisivat ihan antaumuksella.

Viime viikolla vedimme läpi ensimmäistä kertaa AMRAP-osuuden (as many rounds as possible), joka piti sisällään seuraavat:

200 m run tai 250 m row

10 deadlift (maastaveto)

Olin ainoa joka halusi soutaa juoksemisen sijaan. Heti alkulämmittelyissä juostiin 400 metrin matka enkä ihan vielä tykkää siitä, koska mulle on paljon helpompi selviytyä voimaa vaativista suorituksista kuin aerobisista vastaavista. Tuomaksella tämä menee ihan päinvastoin, mutta tässä CrossFitin nerous mielestäni piileekin: jokainen pystyy kehittämään vahvemmaksi niitä heikoimpia ominaisuuksiaan, koska treenit ovat monipuolisesti rakennettuja. (Sanoo Hannamari, joka halusi silti soutaa, hehe).

AMRAP-osuudessa meillä oli aikaa kahdeksan minuuttia ja olin kyllä tyytyväinen kun sain tasan neljä kierrosta vedettyä. Deadliftissä painoa oli 20 kg, ensi kerralla laitan kyllä sen 25 kg mitä suunnittelin alunperinkin. Aiemmat vapailla painoilla tehdyt salitreenit eivät ole menneet selkeästikään hukkaan, saan mielihyvää kun ainakin osa tekniikasta on jo lähtökohtaisesti hanskassa :) Onnistuin kyllä viime torstaina nostamaan tangon pyöreällä selällä, vaikka siitä monta kertaa varoitettiin. Sain tietysti heti noottia, mutta minusta on todella tärkeää, että tekemisistämme korjataan heti epäkohdat. Joulukuussa alkavilla oikeilla tunneilla pitää osata perusasiat ja siihenhän tämä OnRamp meitä valmistaa!

Toinen koutsimme, Timo.

Deadlift-treenien jälkeen tuntui selän ja takareisien lisäksi myös vatsalihaksissa sekä epäkkäissä. Eilinen oli mulle OnRamp-kurssin haastavin päivä, sillä harjoittelimme leuanvetoja. Yläkerrassa on vielä sen verran vähän papua ja vastaavasti kropassa niin paljon painoa, etteivät edes kuminauhat auttaneet. Tilanne vaatii reipasta harjoittelua! Sinä päivänä, kun saan vedettyä leuan ilman mitään apukuminauhoja, pidän juhlat.

Eilinen AMRAP8 sisälsi:

8 pull up (leuanveto)

8 KBS (kahvakuulan etuheilautus)

12 squat (peruskyykky)

Muuten hyvä, mutta voi taivas noita pull uppeja.. Loppujen lopuksihan tein leuanvedot paksilta hyppimällä, mutta jostain se on aloitettava, vaikka kuinka ärsyttäisi. Lohduttavaa on se, että CrossFitissa on aina haastetta lähtökunnosta riippumatta, ikinä et voi olla liian hyvä tai valmis.

Koska treenaamista ei sovi ottaa liian vakavasti, haluan tarjota teille loppukevennyksen eiliseltä treenikerralta. Harjoittelimme etuheilutusta kahvakuulalla, joka on siis mulle ihan tuttu juttu. Saija demonstroi liikerataa ja näytti, että kahvakuulan voi vaikka päästää siinä vatsan kohdalla irti ja ottaa kiinni. Seurasin liikerataa ja toistin irroitusosion sen kummemmin ajattelematta. Arvatkaa tippuiko kahvakuula lattialle ;)

Tämän voi tehdä, JOS osaa.

Selvä selvä! Jätän heitot hetkeksi, onneksi varpaani ovat vielä ehjät :D

Yhteistyössä CrossFit Santasport, joka tarjoaa minulle ja miehelleni vuoden CrossFit-treenit.