Meditaatiota lentokoneessa ja ensimmäinen ilta Islannissa

Huomenta ja terkut talvisesta Reykjavikista! Saavuin eilen tänne Islantiin alkuillasta - lento tänne vaihdolla kestää yllättävän kauan, vaikka minulla ei ollut Tukholmassa kuin reilun tunnin odottelu. Suomesta kone lähti matkaan puolenpäivän aikoihin ja perillä Islannissa olin paikallista aikaa hiukan ennen neljää (eli Suomen aikaan kuutta), mutta ennen kuin olin kamppeineni päässyt kentältä hotellille, lähenteli kello jo kuutta.

Tuskin kukaan lentomatkustamisesta nauttii mitenkään suunnattomasti, mutta jostain syystä tällä kertaa jälkimmäinen lentomatka tuntui suorastaan meditatiiviselta kokemukselta. Ehkä se on ollut tämä viime viikkojen kiire, mutta ajauduin sellaiseen mielentilaan, että hypätessäni Islannin koneeseen Tukholmassa suorastaan hekumoin sillä, että minulla oli yhtäkkiä yli kolme tuntia aivan omaa aikaa tehdä mitä vain (vallitsevissa puitteissa toki). Tai olla tekemättä.

Lentokoneessa oli hyvä leffatarjonta ja ehdin kolmessa tunnissa katsoa loistoelokuvan (jazzmusiikkipiireistä kertova Whiplash, joka taitaa Suomessa pyöriä vielä leffateattereissakin, suosittelen!), kuunnella musiikkia, naputella työhommia tietokoneella ja lueskella rauhassa lehteä. Kolme tuntia vain minulle, kun ei tarvinnut olla tavoitettavissa, ei tarvinnut kiirehtiä minnekään. Vähän kuin olisi ollut jossain aikakapselissa, jossa aika hetkeksi pysähtyy - mikä rauha. Yksin matkustamisessakin on näemmä etunsa.

Ensimmäisen illan ohjelmassa oli DesignMarchin avajaistapahtumia sekä Hildur Yeomanin muotinäytös. Oppaanani ja seuranani täällä on suomalainen Sari, joka on asunut Islannissa jo vuosia. Hän työskentelee paikalliselle Design Forumin tyyppiselle taholle, joka buustaa islantilaista muotia ja designia sekä järjestää muun muassa tätä DesignMarch-festivaalia. Kiitos kutsusta ja mahtavasta seurasta Sari! :)

Jotenkin vasta tänne saapuessani tajusin, miten pieni Islanti todellakin on: koko maassa on noin 350 000 asukasta ja pääkaupungissa Reykjavikissa heistä asuu noin 250 000. Tosin lentokoneessa tapaamani ja täällä useamman vuoden myös asunut aussityttö Carmel kertoi, että tuostakin lukumäärästä varsin suuri osa on muualta tänne muuttaneita ulkomaalaisia. Reykjavik on siis noin Tampereen kokoinen kaupunki ja Sarin mukaan täällä oikeastaan melkein kaikki tuntevat toisensa.

Ensimmäinen huomioni Reyjkavikista oli juuri se, kuinka pieneltä se näyttääkään. Sen jälkeen ryhdyin ihastelemaan kaupungin kauniita taloja ja sympaattista ilmettä. Täällä on paljon viehättäviä yhden tai muutaman perheen asuttamia kivitaloja sekä värikkäin aaltopellein päällystettyjä hirsitaloja - aaltopelti kuulemma suojaa hirsiä eikä päästä viimaa sisään, mutta antaa talon silti hengittää.

Tapasin jo eilen valtavan määrän ihmisiä ja Sari auliisti esitteli minua kaikille mahdollisille vastaantulijoille. Päällimmäiseksi ihmisistä jäi mieleen poikkeuksellisen lämmin ja välitön asenne: kaikki tuntuivat olevan hirmuisen kiinnostuneita uudesta ihmisestä ja ryhtyivät heti innolla juttusille. Suomalaisen jäyhään ilmapiiriin tottuneelle puheliaisuus ja avoin uteliaisuus tulokasta kohtaan tuntui yllättävältä - ja tosi mukavalta. Tuli välittömästi sellainen fiilis kuin olisin saanut 30 uutta ystävää illan aikana, vaikka ehdin jutella kunkin kanssa korkeintaan minuutin pari.

Ilta hämärsi eilen jo niin, etten oikeastaan ole vielä saanut yhtäkään valokuvaa itse kaupungista. Mutta tänään on uusi päivä ja kamera on valmiudessa! Sää täällä on vielä yllättävän talvinen: lunta on paljon ja eilen satoi koko illan räntää. Harmittelin Carmelille lentokenttäbussissa, että jätin sateenvarjoni kotiin ja hän totesi vain, että ei täällä oikeastaan tuulen takia edes voi käyttää sateenvarjoja. Otetaan siis vastaan, mitä taivaalla on heittää niskaan. ;)

Tänään ohjelmassa on muun muassa aamiaishetki paikallisen muotoilijan kotona, lounastuokio Suomen suurlähettilään kanssa, mahtava setti lisää DesignMarch-festivaalin tapahtumia sekä visiitti Blue Lagooniin. Pääsen siis pulahtamaan kuumaan lähteeseen - jännittävää! Odotan innolla päivän seikkailuja ja toivon mukaan saan tänään otettua paljon kuviakin.